Eläinrakkainkin osaa nimetä ne eläimet, joista ei pidä. Nämä eläimet ovat useimmiten myös niitä, jotka haittaavat kesällä mökkielämästä nauttimista. Miten eri ongelmaeläimiä voi sitten torjua tai karkottaa?
Punkit eli puutiaiset ovat tänä päivänä yleinen riesa ympäri Suomea aina eteläisimmästä Suomesta Lappiin. Punkkikausi kestää niin pitkään kuin vuorokauden keskilämpötila on noin +5 celsiusastetta eli ainakin toukokuusta syyskuuhun.
Punkki voi tartuttaa ihmiseen erilaisia tauteja, joista vakavimpia ovat borrelioosi ja puutiaisaivotulehdus. Jälkimmäistä vastaan voi rokottautua, ensimmäistä vastaan ei. Borrelioosi eli Lymen tauti on kuitenkin näistä kahdesta yleisempi.
Punkkien suhteen kannattaakin olla varovainen, ja ottaa mökkeillessä päivittäiset punkkitarkastukset tavaksi. Borrelioosi tarttuu onneksi hitaasti, noin 1 – 2 vuorokauden sisällä, joten punkin poistaminen ajoissa estää tartunnan.
Punkki viihtyy muun muassa tiheässä ruohikossa ja matalan aluskasvillisuuden seassa. Kun mennään vaikkapa marjaan tai sieneen, kannattaakin suosia pitkähihaisia- ja lahkeisia vaatteita ja työntää mielellään housunlahkeet vielä kenkien sisään. Vaalea vaatetus auttaa havaitsemaan punkit helpommin.
Punkkeja voi torjua muun muassa erilaisilla apteekista saatavilla karkotteilla. Karkotteita esimerkiksi lapsilla käytettäessä on syytä kuitenkin perehtyä tarkasti käyttöohjeisiin.
Jokapäiväinen punkkitarkastus on joka tapauksessa syytä tehdä koko perheelle. Punkkien havaitsemisessa auttaa, jos toinen henkilö auttaa tutkimuksessa, erityisesti päänahan ja korvantaustojen tutkimisessa. Lapsilla on hyvä tarkastaa myös erityisesti taipeet ja ylä- ja keskivartalo.
Jos punkki löytyy, se tulee irroittaa heti punkkipihdeillä tai kapeakärkisillä pinseteillä. Punkki poistetaan vetämällä se rauhallisesti suoraan ylöspäin irti ihosta, minkä jälkeen iho puhdistetaan antiseptisellä aineella. Jos puremakohtaan ilmaantuu myöhemmin ihottumaa, kannattaa sitä käydä näyttämässä lääkärillä.
Suojaa ja syynää myös lemmikit
Punkki saattaa aiheuttaa tauteja myös lemmikkieläimille, joten niidenkään suojaamista ja päivittäistä punkkisyyniä ei pidä unohtaa. Sekä kissoille että koirille on olemassa omat punkkipannat, ja myös erilaisia lääkevalmisteita löytyy. Niillä voi kuitenkin olla sivuvaikutuksiakin. Jos koira tykkää uida, pitäisi punkkipanta ottaa uimisen ajaksi pois. Karkotteen myrkyt kun ovat haitallisia vesieliöille. Lasten ei myöskään pitäisi antaa esimerkiksi nukkua pantaa käyttävän koiran kanssa tai muutenkaan mielellään kosketella pantaa.
Myös lemmikkien päivittäinen punkkitarkastus kannattaa ottaa tavaksi, ja käydä niiden turkit läpi tiheällä kammalla ja tehdä tarvittaessa punkinpoisto punkkipihdeillä, kuten ihmisellekin.
Pelottava kyy
Kyykäärmeet ovat nekin epätoivottuja vieraita, varsinkin kun perheessä on pieniä lapsia. Kyyt eivät sinänsä suhtaudu ihmisiin aggressiivisesti, mutta muuttuvat sellaisiksi, kun kokevat itsensä uhatuiksi.
Perusluonteeltaan kyyt ovat kuitenkin arkoja. Yksi hyvä ohje onkin tömistellä mökin pihalla äänekkäästi aina sinne saavuttaessa. Näin kannattaisi tehdä ainakin keväällä, kun mökille tullaan ensimmäisiä kertoja. Hiljainen pihapiiri ja kevätaurinko kun on saattanut houkutella pihalle käärmeitä auringonottoon.
Toimivin tapa pitää kyykäärmeet pois pihalta on tehdä pihasta sellainen, etteivät kyyt siellä viihdy. Nurmikko kannattaa pitää matalana, ja kyille lymyämispaikkoja tarjoavista risu- ja romukasoista hankkiutua eroon. On hyvä muistaa myös, että kalliot ja kivenlohkareet houkuttelevat usein käärmeitä aurinkoisella säällä.
Kannattaa myös tarkistaa talon perustat, kivimuurit ja tuuletusaukot, että niiden tiivistykset ovat kunnossa eivätkä käärmeet pääse pesiytymään talon tai terassin alle.
Kyyt tulevat usein pihalle myös jyrsijöiden houkuttelemina. Jyrsijöiden määrää voi karsia muun muassa laittamalla ruokajätteet suljettuun kompostiin ja muulla tarkalla jätehuollolla. Jos jyrsijäongelma on päässyt pahaksi, apua on saatavilla myös ammattimaisilta tuholaistorjujilta.
Kyitä voi yrittää torjua myös etikalla ja ripottelemalla tuhkaa tontin rajoille.
Oravat mellastavat rakenteissa
Niin suloisia otuksia kuin oravat ovatkin, voivat ne ullakolle pesiytyessään aiheuttaa pahojakin vahinkoja välikaton puurakenteisiin, lämpöeristeisiin ja kosteussuojiin. Ne voivat aiheuttaa myös ongelmia jyrsimällä sähköjohtoja. Ne osaavat lisäksi olla ikävän meluisia ”naapureita”.
Koska orava majoittuu mielellään ruoan lähelle, ei lintulautaa tai lintujen ruokintapaikkaa kannattaisi sijoittaa ihan talon lähettyville.
Oravien majoittumisaikeet voi estää rakenteiden suojaksi ennen pesimisaikaa laitetuilla vahvarakenteisilla ja tiheäsilmäisillä verkoilla. Ennen verkkojen laittamista kannattaa kuitenkin varmistaa, ettei tule teljenneeksi oravaa verkkojen sisäpuolelle.
Jos oravia on päässyt jo pesiytymään, on niitä mahdollista loukuttaa myös pyyntiajan jälkeen erikoisluvalla. Tällöin homma kannattaa antaa tuholaistorjunnan ammattilaisen tehtäväksi. Koska loukutetut oravat pitää kiinnioton jälkeen vapauttaa takaisin luontoon, on suojaava verkko syytä laittaa paikalleen saman tien, jottei ongelma pääse toistumaan.
Vanha kansankonsti on torjua oravia soittamalla musiikkia kovalla, mutta tämä ei kuulemma useinkaan tosiasiassa auta.
Siimahännät sapuskan perässä
Oravien lisäksi monet muutkin jyrsijät voivat aiheuttaa ongelmia mökkiläiselle. Myös hiiret, myyrät ja rotat voivat tulla sisälle rakennuksiin. Jyrsijöistä on aina vaivalloista päästä eroon. Järkevintä olisikin pyrkiä torjumaan niitä jo etukäteen.
Koska jyrsijät tulevat rakennuksiin ruoan perässä, tulisi elintarvikkeet, myös lemmikkien ruoat, varastoida niin, etteivät jyrsijät pääse niihin käsiksi. Raot, joista jyrsijät voivat päästä sisään, kannattaisi tilkitä.
Jätteet kannattaa laittaa aina kannellisiin astioihin. Lintujen ruokintapaikkoja ei tulisi sijoittaa ihan talon viereen. Ruokintalaitteissa olisi hyvä puolestaan suosia sellaisia, joihin jyrsijät eivät pääse aterioimaan.
Jyrsijämyrkkyjäkin on olemassa, mutta niitä kannattaa välttää viimeiseen asti. Ne voivat nimittäin aiheuttaa vaaraa myös lapsille ja lemmikeille. Ongelmana voi olla lisäksi se, että kuolleita eläimiä jää rakenteisiin haisemaan.
Tavallisen kuluttajan saatavilla on vain hiirenmyrkkyä. Jos rotista on ongelmaa, ei niitä kannata yrittää torjua hiirenmyrkyllä, sillä rotat oppivat usein sietämään sitä ja ongelma vain pahenee. Rottia pitäisikin yrittää hävittää loukuttamalla. Loukutuksen hyvä puoli on se, että kuolleet eläimet löytyvät ja ne voidaan kuljettaa pois. Jos loukutus ei auta, kannattaa pyytää avuksi tuholaistorjuja.
Sinilevää kannattaa varoa
Epämiellyttävä, kesällä ilmaantuva luontoilmiö on niin ikään sinilevä. Kun vedessä on myrkyllistä sinilevää, siinä ei kannattaisi uida tai käyttää sitä pesu- tai löylyvetenä saunassa. Myrkyllinen sinilevä on haitallista etenkin löylyvedessä, koska myrkky leviää löylyn mukana hengitysteihin. Myös lasten uimista pitäisi erityisesti rajoittaa, sillä pienikin määrä myrkyllistä sinilevää voi olla juotuna vaarallista.
Noin puolet leväkukinnoista tuottaa voimakkaita myrkkyjä. Suomen vesiltä sinilevistä on löydetty sekä hermomyrkkyä että maksamyrkkyä. Nämä myrkyt ovat haitallisia erityisesti lapsille ja lemmikeille. Vaikka sinilevän usein tunnistaakin väristä, ei siitä voi päätellä, miten myrkyllistä se on.
Apteekista saatavalla sinilevätesteillä voi onneksi helposti selvittää, onko esimerkiksi uimavedessä tai löylyvedessä myrkyllistä sinilevää.
Lähteet: Apteekki.fi, Yliopiston Apteekki, Reumaliitto, Retkipaikka.fi, Tukes, Suomen Luonto
Teksti: Tiina Raatikainen
Kuva: Pixabay