Vesiaihe tuo eloa pihaan

Vesiaihe on niin mökillä kuin kotonakin pihan katseenvangitsija ja lisää sen viihtyisyyttä – puhumattakaan lukuisista maisemointimahdollisuuksista.

Välkehtivä vesi luo rauhallista tunnelmaa ja on kaunis näky pihalla kuin pihalla. Tämän vahvistaa myös puutarhuri Jouko Hannonen Viher- ja ympäristörakentajat VYRA ry:sta, joka toteaa vesiaiheiden olevan hieno lisä puutarhaan. Hän kertoo, että tavallisesti vesiaiheet sijoitetaankin suhteellisen lähelle pihan oleskelupaikkoja, jolloin niitä on helppo ihastella.

– Yleensä vesiaihe on sitten sen oleskelupaikan jonkin näköinen katselupiste tai ydinkohta. 

Hannonen kehuu vesiaiheiden keräävän hyvin huomiota. Häntä itseään niissä viehättää eniten kuitenkin veden ääni.

– Se on ehkä kaikista paras asia siinä, kun siihen laittaa pumpun ja veden solisemaan tai valumaan jonkin koristekiven päältä.

Vesiaiheet voivatkin miellyttää monin tavoin: toiset saattavat ihastella vedenpinnan heijastuksia ja suunnitella istutukset vesiaiheen ympärille varta vasten niiden kuvastuminen mielessään. Hannonen muistuttaa, että vesiaihe voi olla myös arvokas apu pihan hulevesien hallinnassa.

Käytettävissä oleva tila lähtökohtana

Vesiaiheen toteuttamiseksi on paljon vaihtoehtoja, haluttiinpa pihalle sitten pientä tai suurempaa vesielementtiä, tyyntä lampea tai vaikkapa solisevaa puroa.

– Jos vain veden ääni on tärkein, senhän saa hyvin pienelläkin ratkaisulla, huomauttaa Hannonen.

Hän neuvoo kuitenkin aloittamaan vesiaiheen suunnittelun käytettävissä olevan tilan pohjalta. 

– Ensin pitää hahmottaa tila, johon vesiaihe tulee, ja mitä siltä toivotaan. Jos on todella pienet tilat, se voi olla vaikka yksittäinen kivi, jonka läpi vesi ohjataan ja josta vesi pulppuaa alustalle. 

Mikäli pihalla vain riittää tilaa, ylärajaa vesiaiheen toteuttamiselle ei ole, vaan niistä voidaan tehdä niin isoja ja hulppeita kuin huvittaa.

– Tietysti jos on joku massiivisen valtava allas, silloin voi olla hyvä keskustella ensin kunnan viranomaisten kanssa, huomauttaa Hannonen. Tavallisesti vesiaiheen toteuttamiseen ei kuitenkaan tarvita toimenpide- tai rakennuslupaa.

– Jos lähtee tekemään lampea tai jotain tämän tyyppistä, sitä ei kannattaisi tehdä koivun tai sellaisen kasvillisuuden äärelle, josta tulee paljon roskaa kesän aikana, hän lisää.

Muuten vedestä joudutaan poistamaan pahimmillaan päivittäin sinne varisseita lehtiä ja roskia, jotka saattaisivat muuten tukkia pumppuja ja puhdistimia.

Toteutus valmismuotilla tai itse muotoillen

Hannosen mukaan ehkäpä yksinkertaisin ja varmatoimisin ratkaisu vesiaiheen toteuttamiseen ovat puutarha-alan liikkeissä myytävät valmismuotit, joista voi valita mieleisensä.

– Ne ovat kovaa muovia ja niitä saa ihan pikkuisesta aika isoonkin. Toinen vaihtoehto on tehdä muovista tai kumista sen muotoinen allas, mitä itse vain haluaa.

Jos tontilla on vain riittävästi kallistusta, sinne voi toteuttaa myös kokonaisen puron. 

– On todella kiva ratkaisu tehdä puro sellaiseen pihaan, jossa on korkeusvaihtelua, kehuu Hannonen.

Usein vesiallasta tehtäessä veden kierto onkin hyvä toteuttaa niin, että allas sijoitetaan pihaan alemmalle kohdalle ja vesi johdetaan siitä letkua pitkin pumpulla jonnekin korkeammalle.

– Vesi valuu sieltä kivettyä puroa pitkin sitten alas altaalle, hän kuvailee ja huomauttaa, että purosta tulee myös kaunis veden ääni. Lisäksi vesi on helppo pitää hyvälaatuisena, kun se kiertää purossa ja samalla hapettuu.

– Kun vain piilottaa vesiletkut hyvin, niitä ei ulkopuolinen näe. Voi olla, että vieras ajattelee veden tulevan jostain lähteestä.

Pohjatyöt maltilla ja oikeilla materiaaleilla

Kun ammattilaiset tekevät vesiaihetta, kaivuutyöt hoidetaan pääsääntöisesti koneilla. Jos tarmoa vain riittää, vesiaiheen voi tehdä toki alusta loppuun asti itse.

– Se on siitä kuluttajan innosta kiinni, voi ihan hyvin lapiollakin kaivaa, vakuuttaa Hannonen. Hän kuitenkin huomauttaa, että aina kun kaivetaan vähänkään syvemmälle, on hyvä idea selvittää ensin, mitä maanalaisia rakenteita pihalla on. Kaikkia maan alla kulkevia kaapeleita tai putkia ei ole välttämättä merkitty riittävän hyvin.

– Jos sen selville saaminen on vaikeaa, niin kaivaa sitten varovasti, eikä lähde tekemään mitään 25 sentin lapiollisia kerrallaan.

Allas muotoillaan halutun mukaisesti ja kaivannon pohjalle levitetään perustaksi hiekkakerros. Hannonen suosittelee käyttämään suhteellisen hienojakoista hiekkaa, joka ei tee allaskumiin tai -muoviin vaurioita. Esimerkiksi pihoilla usein käytetyssä kivituhkassa on sen verran teräviä särmiä, ettei se sovellu altaan alustaksi. 

– Jos hiekan jättää pois, pohjamaassa saattaa olla teräviä kiviä tai juurenpalasia, mitä vain terävää, joka vähän ajan kuluttua aiheuttaa siihen eristeeseen vaurioita.

Allasvarusteisiin kannattaa hieman satsata

Kuva: Dreamstime

Hannonen arvioi vesiaiheen kustannusten olevan vähintäänkin joitain satoja euroja. Ylärajaa taas ei ole, vaan vesiaiheesta voidaan tehdä – tilan puitteissa – niin hulppea, mitä lompakko antaa myöten. 

– Perus allaskumit, pumput ja tämän tyyppiset, kyllä niihin kannattaa muutama satanen varata, ettei hanki ihan kaikista huonoimpia, Hannonen toteaa.

Viherrakentajat käyttävät usein maahantuojan kanavia tarvikkeiden hankkimisessa, mutta allaskumeja, muoveja ja allaspumppuja saa Hannosen mukaan myös hyvin varustelluista taimimyymälöistä. 

– Jos me teemme tämän tyyppisiä altaita, emme käytä allasmuovia vaan allaskumia, joka on varmempi ja pikkaisen arvokkaampi.

Hän kehuu allaskumin kestävän paremmin vaurioita, joita asentamisen yhteydessä saattaa tulla. 

– Jos ei ole tarkka kun altaan asentaa, voi allasmuoviin tulla helposti pikkuriikkinen reikä. Sitten se ajan kanssa tyhjenee normaalia nopeammin.

Jatkuva kierto pitää veden kirkkaana

Jos vesiaiheesta tehdään vähääkään isompi, on tärkeää huolehtia siitä, että veden laatu pysyy hyvänä. Ilman kautta veteen tulee väistämättä epäpuhtauksia, joten vesiaihe vaatii hieman ylläpitoa.

Hannonen suosittelee varustamaan vesiaiheen pienpuhdistamolla ja pumppujärjestelmällä, joka kierrättää sen vettä jatkuvasti. 

– Jos ei ole mitään kiertoa, on suuri riski, että vedestä tulee pahimmillaan vihreää puuroa, joka ei ilahduta ketään.

Hyvä ratkaisu on mekaaninen suodatin, jossa veteen kulkeutuneet epäpuhtaudet pysähtyvät suodattimeen. Kaikki ylimääräinen biologinen aines, kuten levä, ohjataan pumpun läpi, jolloin sen UV-valo tuhoaa vedestä bakteerit. 

Yksinkertaisella pienpuhdistamolla pärjääkin Hannosen mukaan jo erinomaisesti.

– Ylläpito on sitten pääasiallisesti roskien poistoa ja veden lisäämistä.

Mitä suurempi vesipinta ja lämpimämpi sää, sitä enemmän vettä haihtuu pois. Siksi olisikin hyvä, että kohtuullisen lähellä vesiaihetta on vesipiste, josta vettä voidaan lisätä helposti.

Vinkkinä pienemmän vesiaiheen ylläpitoon Hannonen mainitsee pienisilmäisen verkon, jonka voi hankkia samoista paikoista kuin laitteita muutenkin. Sen voi virittää veteen, jos tiedossa on, ettei pihalla oleskella pitkään aikaan.

– Kun tulee taas paikalle ja haluaa nauttia vesiaiheesta, verkon voi irrottaa, ja kaikki roskat tulevat sen mukana.

Mitä kasveja vesiaiheen koristukseksi? 

Vesiaiheiden yhteydessä käytetään erilaisia kasveja riippuen esimerkiksi siitä, halutaanko niiden olevan jatkuvasti tai osittain veden varassa tai vain reunustavan allasta. Hannonen kertoo, että usein altaan pohja tehdään eri syvyiseksi riippuen siitä, millaista kasvillisuutta siihen halutaan.

– Pääsääntöisesti kasvit tulevat altaan ympärille. Yleensä altaat ovat niin pieniä, ettei niihin mahdu valtavaa kasvillisuutta.

Esimerkiksi lumme tarvitsee menestyäkseen puolisen metriä vettä, ja sen isokokoiset lehdet täyttävät veden pinnan nopeasti. 

Hannonen lisää, että taimimyymälöistä saa hyvin tietoa siitä, mitä kasveja vesiaiheen koristukseksi voi mihinkin kohtaan hankkia. Haasteena on kuitenkin se, että Suomessa ei ole juurikaan vesikasvitaimistoja. 

– Aika paljon tuodaan esimerkiksi Saksasta, josta löytyy hyvinkin laajat vesikasvitaimistot. 

Hän kehottaa olemaan tuontikasvien suhteen varovainen: on todennäköistä, että jotkin niistä, esimerkiksi lumpeet, eivät talvehdikaan Suomessa. Varmemmin menestyviä kasveja voi saada hakemalla ne luonnosta – kunhan ne eivät ole rauhoitettuja – tai esimerkiksi joidenkin puutarhakoulujen taimimyymälöistä. 

Isossa lammessa vesikasvit selviytyvät ympäri vuoden, mutta pieni lampi jäätyy talvella helposti kokonaan. Hannonen vinkkaa, että pieniin altaisiin vesikasvit istutetaankin usein metallikoreissa, joiden sisällä on kasvualusta. 

– Ei muuta kuin nostaa ne sieltä sitten talveksi ylös koreineen päivineen, ottaa muovipussiin ja pitää viileässä kellarissa, ja kevään tullen sitten takaisin lampeen.

Vesiaiheista on saatavilla ohjeistusta

Kun ajatus vesiaiheen toteuttamisesta on syntynyt, Hannonen kehottaa ensin lukemaan tarkkaan ohjeistuksia – eikä tekemään omia ratkaisuja vain sen perusteella, mikä tuntuu itsestä hyvältä. 

– Näistä altaiden teoista löytyy onneksi helposti kirjallisuutta, ja laitevalmistajilla on hyviä ohjeistuksia.

Hän neuvoo myös aloittamaan ensin pienestä, jotta vesiaiheen ylläpitoon pääsee paneutumaan kunnolla. Mikään ei estä tekemästä pihalle myöhemmin suurempia ja erikoisempia kokonaisuuksia.

Vaikka vesialtaan tai puron toteuttaisi muuten omin päin, laitteiden sähköasennuksia varten kannattaa ottaa avuksi ammattilainen.

– Ulkona olevat laitteet vaativat vikavirtasuojan ja sen asiallisen sähköasentamisen, painottaa Hannonen.

Hän lisää, että vaikka tekniikka on tarpeellista, moni ei haluaisi tuoda sitä esille puutarhassaan. Laitteet voidaan kuitenkin maisemoida mahdollisimman huomaamattomiksi: 

– Allastarvikevalmistajilta löytyy jopa naamioituja sähköpisteitä, jotka muistuttavat kiviä.

Teksti: Mari Pihlajaniemi
Kuva: Freepik