Kasvanut viihdekäyttö voi kuormittaa mobiililaajakaistayhteyksiä mökkiseuduilla etenkin iltaisin. Mitä etätyöläisen tulisi huomioida, jotta työnteko sujuisi ongelmitta myös laiturin nokasta?
Koronapandemia ajoi suomalaiset viettämään enemmän aikaa vapaa-ajan asunnoilla, lisäsi etätyön määrää ja samalla loi uudenlaisia tarpeita nettiyhteyksien suhteen myös mökkiympäristössä.
Kesämökeillä tapahtuvassa datankäytössä oli kuitenkin nähtävillä muutos jo ennen pandemiaa, toteaa digitaalisiin toimintoihin perehtynyt Timo Seppälä.
– Kyllähän se on helppoa sanoa, että datankäyttö on kasvanut, hän summaa.
Seppälä työskentelee sekä työelämäprofessorina Aalto-yliopistossa että johtavana tutkijana Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksella (Etla) ja on tehnyt käytännössä koko työuransa digitalisaation parissa. Hänellä on kertynyt perspektiiviä asiasta siis jo useiden vuosien ajalta.
Siinä missä joku saattaa kaivata täydellistä irtiottoa arjesta eikä halua mökilleen sen kummemmin sähköä kuin juoksevaa vettäkään, monille muille rentoutuminen edellyttää nykyisin monipuolisia viihdepalveluita vapaa-ajan asunnollakin. Tämä on näkynyt konkreettisesti myös datankäytössä ja nettiyhteyksien kysynnässä.
Ympärivuotinen käyttö lisää nettitarvetta myös mökillä
Suurin osan mökkien dataliikenteestä tulee Seppälän mukaan nimenomaan mobiilidatasta. Hän huomauttaa, että viimeisten 2–3 vuoden aikana vapaa-ajan asunnoille on toisaalta ryhdytty tarjoamaan myös kiinteitä valokuituyhteyksiä.
On kuitenkin asia sinänsä, miten laajasti valokuituyhteyksiä on mökeillä loppujen lopuksi otettu käyttöön. Hän esittää omakohtaisen havainnon omasta mökkiympäristöstään:
– Jos meillä on tien päässä neljä mökkiä, niin niistä neljästä mökistä kaksi on ottanut valokuituyhteyden aktiiviseen käyttöön ja kaksi jättänyt ottamatta.
Seppälä arvioi valinnan perustuneen osin siihen, että valokuituyhteyden hankkineet mökit ovat talviasuttavia, kun taas kahdessa muussa ei juuri oleilla talvisin. Hän rinnastaa asian sähköliittymän hankkimiseen mökille: vaikka liittymää käytettäisiin vain osa vuodesta, siitä on maksettava koko ajan.
– Mökkiläiselle tietenkin mobiiliyhteyden osalta on ehkä parempi, että yhteyksistä ei tarvitse maksaa silloin, kun niitä ei käytä.
Aina erilliselle mobiililaajakaistayhteydelläkään ei ole välttämättä tarvetta. Seppälä toteaa, että yhteys voidaan jakaa mökillä muille laitteille myös esimerkiksi yksittäisestä kännykästä.
– Jos jollain sattuu olemaan 5G-kännykkä, se voi toimia kaikkia muiden tukiasemana, mikäli kännykkään on hyvä yhteys.
Kesäillat ovat mökkiseuduilla mobiilidatan ruuhka-aikaa

Samanaikainen työ- ja vapaa-ajan käyttö voivat kuitenkin aiheuttaa mobiiliyhteydellä ongelmia. Videopalaveri tökkii, jos joku toinen haluaakin samaan aikaan striimata suoratoistopalvelusta lempisarjaansa.
Yleinen mökkiläisten ongelma mobiilidatan osalta on Seppälän mukaan se, että kesäisin, jolloin alueella on tyypillisesti paljon vapaa-ajan asukkaita, paikalliset tukiasemat kuormittuvat. Alueella, jossa hänenkin mökkinsä sijaitsee, mobiililaajakaistan käyttö hidastuu kesällä verkon ruuhkaisimpina aikoina niin paljon, että tiettyjen operaattoreiden liittymillä netin käytöstä tulee miltei mahdotonta.
Etätyöskentely itsessään kuluttaa Seppälän mukaan vain vähän dataa, mikäli yhteyden kautta ei siirrellä suuria tiedostoja. Lisääntynyt etätyöskentely ei niinkään siis verkkoja kuormita, mutta verkon ruuhkaisuus voi olla etätyöläiselle erityisen harmillista. Hän kertoo ongelman liittyvän enemmän siihen, että verkon ylitse on siirrytty käyttämään paljon dataa vaativia palveluja.
– Mökillä katsellaan paljon videoita, ja monet saattavat katsella TV:tä näiden liittymien kautta.
Juuri viihdepalvelujen käyttö kuormittaa tyypillisesti yhteyksiä, joten mökkialueilla datankäyttökin on yleensä iltaisin selkeästi suurempaa kuin päivisin. Tämä on päiväsaikaan työskentelevälle etätyöläiselle toki helpotus.
Mobiiliverkot kehittyvät, mutta paikoitellen hitaasti
Seppälä kertoo mobiililaajakaistan toimivuuden riippuvan paikallisesta tukiasemasta ja millaista teknologiaa siinä on käytössä.
Operaattorit pyrkivät toki kehittämään palvelujaan ja verkkojaan vastaamaan kasvavaan kysyntään, mutta uudistukset eivät ennätä kaikkialle samaa tahtia. Hän arvioi asiaa esimerkiksi oman mökkiseutunsa mobiiliverkon osalta.
– Eiväthän ne välttämättä ole niitä tukiasemia, joita nopeimmin päivitetään käyttämään vaikka 4G- tai 5G-yhteyksiä, tai että nopeita 4G-yhteyksiä tulisi alueella edes joka operaattorille.
Oman tukiaseman rakentamisen sijaan usein operaattorit vuokraavat tukiasemaa joltain toiselta operaattorilta, jotta voivat palvella asiakkaitaan alueella. Vuokrasopimus saattaa määritellä verkkoa vuokraavan operaattorin liittymille datansiirron osalta rajoituksia, toisin kuin tukiaseman omistavan operaattorin liittymille.
– Eli käytännössä katsoen yhteisomistajuus näissä verkoissa voi johtaa siihen, että tiettyjen operaattoreiden palvelu on jossain vähän parempaa, jossain huonompaa, Seppälä muotoilee.
Monilla mökkialueilla onkin eletty – tai eletään – hänen mukaansa pitkään vielä 4G-, tai jopa sitä hitaamman 3G-verkon aikaa.
– Viimeisen 3–5 vuoden aikana näitä tukiasemia on haja-asutusalueilla päivitetty 4G-tarpeisiin.
Vaikka kuluttajille on markkinoitu jo pidemmän aikaa nopeita 5G-yhteyksiä, ne eivät tuo mökkeilijälle pika-apua nettitarpeisiin. Seppälä huomauttaa, että varsinaisia 5G-tukiasemia on ryhdytty Suomessa toteuttamaan toden teolla vasta viime vuoden aikana.
Hän toteaa 5G-yhteyksien olevan varmasti tuloillaan, vaikka ne eivät olekaan vielä kaikkien saatavilla. Voi mennä kuitenkin vielä useita vuosia, ennen kuin 5G-yhteydet ovat käytössä haja-asutusalueilla.
Etätyöskentelyn tietoturvallisuus tärkeää huomioida
Kun töitä tehdään työnantajan tarjoamilla laitteilla työpaikan ulkopuolella, tietoturvan merkitys vain korostuu.
Seppälä muistuttaa, että vastuu etätyöskentelyn tietoturvallisuudesta ja siitä, millainen työkone ja -puhelin etätyöläiselle annetaan, on viime kädessä työnantajalla. Ongelmia voi hänen mukaansa aiheutua kuitenkin siitä, että usein työntekijät käyttävät saamiaan laitteita myös henkilökohtaisiin tarkoituksiin.
Kannettava tietokone tai älypuhelin saattaa maksaa nykyisin helposti useita satoja euroja. Mikäli työn puolesta on saatavilla tehokas, uudenaikainen laite, voi tuntua hölmöltä hankkia erillisiä laitteita omaa, yksityistä käyttöä varten. Toisinaan voi myös olla vaikeaa hahmottaa, onko kyseessä työsuhde-etu vai työväline.
Seppälä toteaa tietynlaisen huolimattomuuden kasvaneenkin juuri työsuhdepuhelimien myötä:
– Silloin kun maksat työsuhde-etuudesta, käytännössä katsoen voit käyttää sitä omaan käyttöön, mutta työtietokone ei ole työsuhde-etu, hän painottaa.
Kun työlaitteelle ladataan ohjelmia, jotka eivät ole työnantajan määritelmien mukaisia, käyttäjä tulee tietämättään aiheuttaneeksi tietoturvaongelmia. Jos jokin ulkopuolinen taho pääseekin ladatun sovelluksen kautta yrityksen järjestelmiin, tietoturvalle voi lausua hyvästit.
– Varmasti monessa yrityksessä annetaan kännykkä tietyillä asetuksilla, mutta käyttäjä lataa siihen äkkiseltään sen sata sovellusta, eikä huolehdi siitä, mitkä niiden asetukset kulloinkin ovat, Seppälä toteaa.
Hän kertoo käyttävänsä itse niin mobiililaitteilla kuin tietokoneellakin nettiä selatessaan suojattua VPN-yhteyttä ja selainta yksityistilassa, jonka lisäksi ottaa puhelimensa GPS-seurannan pois päältä. Vaikka tällaiset toimenpiteet eivät käyttäjältä onnistuisikaan, jokaisesta asennetusta sovelluksesta olisi hyvä vähintään tarkistaa, millaisia käyttöoikeuksia niille on tullut myöntäneeksi.
Vaikka työtilaa olisi niukasti, ergonomiaa ei sovi unohtaa
Etätyön tekeminen vapaa-ajan asunnoilla on kasvanut selvästi, todetaan eteläsavolaisen Laiturilla-hankkeen internetsivuilla. Hankkeen – viralliseltaan nimeltään Etelä-Savo monipaikkaisen asumisen edelläkävijäksi -hanke – tavoitteena on kehittää vapaa-ajan asumista maakunnassa, jossa mökkeily onkin tärkeässä roolissa.
Säännöllinen etätyöskentely edellyttää mökilläkin lisätilaa, jotta kunnollinen työpiste saadaan mahdutettua lomaympäristöön. Mökkioloissa ei ole todennäköisesti kuitenkaan tilaa erilliselle työhuoneelle säädettävine työpöytineen ja -tuoleineen, vaan työtä tehdään siellä missä voidaan: ruokapöydän ääressä, sohvalla – tai vaikka laiturilla löhöillen.
Laiturilla-hanke muistuttaa kunnollisen työergonomian merkityksestä, tehtiinpä töitä sitten millaisissa puitteissa tahansa. Työasennon tulisi olla sellainen, ettei kehoa tai käsiä jouduta kannattelemaan paljon, eikä pää ole pitkään eteenpäin taipuneena. Työasentoa on myös hyvä vaihtaa päivän aikana. Esimerkiksi työpuheluiden aikana voi olla hyvä tilaisuus jaloitteluun.
Myös Työturvallisuuskeskus (TTK) on ohjeistanut sivuillaan etätyön ergonomiasta. Jos etätyö on säännöllistä, sitä varten suositellaan tekemään pysyvä työpiste, jossa työtaso, näyttö ja työtuoli ovat sopivalla korkeudella.
Ergonomian kannalta olisi kuitenkin hyvä työskennellä välillä myös seisten. Jos työtasoa ei voi säätää, TTK neuvoo hankkimaan työpöydälle erillisen korokkeen. Paremman puutteessa työskentelykorkeutta voi muuttaa vaikka kirjapinolla.
Kun työtä tehdään erilaisissa paikoissa tai työasentoa vaihdellaan, hyviä apuvälineitä ovat esimerkiksi kannettavan tietokoneen teline ja sylituki, irtonäppäimistö ja –hiiri tai lisätuki tai tyyny tuoliin tukemaan lanneselkää tai niskaa.
Riittävä valaistuskin kannattaa huomioida, todetaan Laiturilla-hankkeen ohjeistuksessa. Valaistus vaikuttaa suuresti työhön keskittymiseen. Työpistettä ei kannata kuitenkaan sijoittaa suoraan ikkunan eteen, sillä ikkunasta tuleva auringonvalo voi väsyttää silmiä.
Työssajaksamisen kannalta on olennaista myös etätyön tauottaminen. Viiden minuutin tauko tunnin välein edistää virkeyttä, ja mökillä pikku tauon pitämiseen on tavallista toimistoa mukavammat puitteet.
Ja viimeisenä, mutta kenties sitäkin tärkeämpänä vinkkinä on hyvä muistaa, että vaikka työtä tehdään mökiltä käsin, on tärkeää myös muistaa erottaa työ- ja vapaa-aika toisistaan. Kun työpäivä on ohi, onkin aika siirtää ajatukset mökkeilystä nauttimiseen!
Lähteet: www.laiturilla.fi, www.ttk.fi
Teksti: Mari Pihlajaniemi
Kuva: Freepik