Jos mielessä kytee ajatus, että muuttaisi vakituisesti mökille asumaan, kannattaa olla yhteydessä mökkipaikkakuntansa rakennusvalvontaan. Aina ei vapaa-ajan asunnon muutos vakituiseksi asunnoksi välttämättä onnistu, vaikka hyvää tahtoa periaatteessa olisikin.
Luonnonläheisyys, rauha ja rantamaisemat saattavat herättää ajatuksen siitä, että mökille voisi olla mukavaa muuttaa ihan vakituisestikin asumaan. Varsinkin nyt, kun etätyömahdollisuudet ovat lisääntyneet, mökille muuttamista saatetaan harkita entistä useammin, vaikka työpaikka olisikin pidemmän etäisyyden päässä.
Vapaa-ajan asuntoa ei muuteta kuitenkaan vakituiseksi asunnoksi vain siten, että vaihdetaan kirjat mökkipaikkakunnalle. Mitä vapaa-ajan asunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi sitten vaatii?
– Kun suunnittelee loma-asunnon muuttamista vakituiseksi asunnoksi, kannattaa ensimmäiseksi ottaa yhteyttä kuntaan ja selvittää kaavatilanne: onko alueella voimassa yleis- tai asemakaava ja jos on, mihin käyttöön rakennuspaikka on osoitettu kaavassa. Samalla kannattaa tietysti varmistaa, millaisen rakennusluvan kiinteistö on aikanaan saanut, vastaa Suomen Kuntaliitto ry:n kehittämispäällikkö Anne Jarva.
Rakennuksen käyttötarkoitus on määritelty ja hyväksytty rakennusluvassa. Käyttötarkoituksen tulee olla kaava-alueella kaavan mukainen. Rakennuspaikka on voitu osoittaa loma-asumiseen (merkintä RA) tai vakituiseen asumiseen (AO, AP tmv. merkintä).
– Joskus voidaan käyttää myös jonkinlaista sekamerkintää RA/AO tai vastaava, joka sallii molemmat muodot. Toki joku muukin käyttötarkoitus voi olla mahdollinen, esimerkiksi matkailupalvelut, jonka lyhenne on RM, Jarva kertoo.
Jos loma-asunto sijaitsee paikassa, joka on kaavoitettu vain vapaa-ajan asunnoille, sen muuttamiseksi vakituiseksi asunnoksi tarvitaan kunnalta poikkeamispäätös kaavan käyttötarkoituksesta. Poikkeamispäätöksessään kunta arvioi, onko rakennuspaikan sijainti sellainen, että sen käyttäminen vakituiseen asumiseen on mahdollista esimerkiksi kunnan palvelujen järjestämisvelvoitteen tai vaikkapa vesihuollon kannalta.
Palvelut mahdollista taata?
Jurvan mukaan pitää ensinnäkin varmistaa, että rakennus soveltuu vakituiseen asumiseen ja täyttää vakituiselle asumiselle asetetut rakentamismääräykset. Ne ovat jonkin verran tiukemmat kuin loma-asuntoa koskevat.
– Esimerkiksi vaatimukset energiatehokkuudesta, huonekorkeudesta ja huoneiden valoisuuteen riittävästä ikkunoiden mitoituksesta ovat vapaa-ajan asunnolle lievemmät. Eli ainakin näiden osalta pitää varmistaa, että vakituiselle asumiselle asetetut määräykset täyttyvät. Vaatimusten täyttymisen ratkaisee kunnan rakennusvalvontaviranomainen, Jarva sanoo.
Poikkeamispäätökseen vaikuttaa myös kunnan tilanne. Vakituinen asuminen edellyttää, että kunnan olisi pystyttävä tarjoamaan myös tietyt palvelut. Kunta voikin antaa kielteisen päätöksen käyttötarkoituksen muutoksesta, jos se arvioi, että esimerkiksi perusopetuksen, varhaiskasvatuksen tai kotihoidon palvelujen järjestäminen tulee kunnalle liian kalliiksi.
Aivan suoraviivaista päättely ei Jarvan mukaan kuitenkaan ole, vaan kysymys on kokonaisharkinnasta.
– Kokonaisharkintaan vaikuttaa se, onko oletettavissa että tällaisia tapauksia tulee paljon ja missä ne sijaitsevat suhteessa kuntakeskukseen ja muuhun asutukseen: kuinka hankalia koulukuljetuksia tai kotisairaanhoidon reittejä esimerkiksi tulisi.
Kiinteistöverolla merkitystä?
Jarvan toteaa, että kuntien välillä on suuriakin eroja siinä, miten poikkeamislupia myönnetään.
– Laki on kaikille sama, mutta olosuhteet voivat eri kuntien alueilla vaihdella paljonkin. Ja tietenkin kunnat tekevät myös poliittista arviota siitä, miten paljon uskovat uuden vakituisen asutuksen vaikuttavan kunnan elinvoimaan.
Sitä, missä määrin kiinteistövero vaikuttaa päätöksiin, on Jarvan mukaan vaikea sanoa. Vaikka loma-asunnon kiinteistövero voi olla vakituista asuntoa korkeampi, tulovero kunnalle voi olla kuitenkin suurempi.
Jarvalla ei ole tietoa, ovatko hakemukset loma-asuntojen muuttamisesta vakituisiksi lisääntyneet nyt korona-aikana.
– Voisi kuitenkin kuvitella, että hakemukset ovat lisääntyneet jonkin verran. Ne voivat lisääntyä vielä jatkossakin, jos innostus mökillä asumiseen jatkuu vielä tämänkin talven.
Sittenkin kakkosasunnoksi?
Mitään lupahakemuksia ei kuitenkaan välttämättä tarvitse tehdä, jos aikoo pitää asunnon myös kaupungissa. Jos henkilöllä on vakituinen osoite muualla, tämä voi siis periaatteessa viettää vaikka kaiken aikansa vapaa-ajan asunnollaan ilman, että siihen tarvitsee hakea poikkeamispäätöstä.
– Mielestäni ei ole muuta määrittelyä kuin rakennusluvassa määritelty käyttötarkoitus eli jos henkilö on kirjoilla toisessa osoittessa, poikkeamispäätöstä ei tarvitse hakea, Jurva sanoo.
Kakkosasunto ei ole Jurvan mukaan mikään ”virallinen” käsite, vaan pikemminkin henkilön oma kuvaus asunnoistaan.
– Ykkösasunto on se, missä henkilö on kirjoilla ja muut asunnot, olivat sitten kaupunkiasuntoja tai loma-asuntoja, ovat sitten kakkosasuntoja riippumatta asunnolla vietettävästä ajasta tai rakennusluvasta. Toki kakkosasunnolla usein tarkoitetaan juuri sellaista asuntoa, joka ei ole kirjoillaoloasunto vaan muu asunto, jolla oleskellaan paljon. Ja kyllä, vapaa-ajan asunto on monen kakkosasunto.
Jos miettii tällaista ratkaisua, kannattaa kuitenkin muistaa, että kunnalla ei ole tällöin samanlaista velvoitetta palvelujen tarjoamiseen kuin silloin, kun paikkakunnalla ollaan kirjoilla.
Naapureiden mielipidettä kysyttävä aina
Sekä poikkeamispäätöksen että rakennusluvan yhteydessä tehdään aina myös naapurien kuuleminen, toisin sanoen kysytään naapureilta, mitä mieltä he ovat siitä, että hakija muuttaisi vapaa-ajan asuntonsa vakituiseksi asunnoksi. Naapureille on varattava tilaisuus lausua mielipiteensä hankkeesta. Kuulemisen hoitaa kunta, ellei hakija itse halua hoitaa naapurin kuulemista. Ohjeet naapurien kuulemiselle saa kunnasta.
Se, että naapuri on saanut tiedon hankkeesta ja mahdollisuuden lausua mielipiteensä siitä, on osoitettava hakemukseen liitettävällä asiakirjalla. Naapurin myönteinen mielipide ei kuitenkaan ole poikkeamisen saamisen välttämätön edellytys eli kyseessä ei ole suostumus. Naapuri saa hankkeen tietoonsa ja saa esittää mielipiteensä, millä voi olla merkitystä sekä asian ratkaisemiselle että hakijalle, joka voi vielä harkita mahdollisia muutoksia hakemukseensa.
Naapuri voi kuulemisen jälkeen seurata hakemuksen etenemistä. Naapurilla on myös oikeus vaatia muutosta päätökseen.
Lähde: Ymparisto.fi
Teksti: Tiina Raatikainen
Kuva: Freepik