Historian havinaa, silmiä hiveleviä maisemia ja kiinnostavia paikalliskohteita. Suomen matkailutiet tarjoavat elämyksellisen mahdollisuuden kotimaan matkailuun.
Kiinnostus kotimaan matkakohteita kohtaan on ollut kasvussa. Jos oman mökkiseudun ympäristö ei ole aiemmin tullut tutuksi lähikauppaa lukuun ottamatta, nyt voisikin olla jo korkea aika perehtyä paikallisiin nähtävyyksiin paremmin.
Hyvään alkuun pääsee tutustumalla alueen matkailuteihin ja niiden tarjontaan. Matkailutie on Tiehallinnon määritelmän mukaan ”tie, jolla on sen yleiseen liikenteelliseen merkitykseen nähden poikkeuksellisen runsaasti matkailijoiden kannalta merkittäviä kohteita”.
Suomessa matkailuteitä on kaikkiaan kymmenen: Revontultentie, Via Karelia, Sininen tie, Tervan tie, Vihreän kullan kulttuuritie, Taikayöntie, Hämeen Härkätie, Saariston rengastie, Kuninkaantie ja Pohjanlahden rantatie.
Matkailuteistä kolme kulkee myös Varsinais-Suomen alueella: Saariston rengastie, Kuninkaantie ja Hämeen Härkätie. Ne tarjoavat kotimaan matkalaiselle paljon nähtävää ja koettavaa. Matkasuunnitelmien edistämiseksi olemme poimineet tähän nyt muutamia niiden kohteista.
Hämeen Härkätien juuret ovat keskiajalla
Hämeen Härkätie on keskiaikainen Turun linnan ja Hämeen linnan välinen reitti, jonka symbolina on härän pää. Härkätie toimi kauppareittinä sisämaahan jo 800-luvulla. Tien käyttö alkoi kuitenkin varsinaisesti vasta 1100- ja 1200-luvuilla. 1200-luvun lopulla Hämeen linnan valmistumisen jälkeen tuli käsky asuttaa tien varsi niin, että sillä olisi kymmenen kilometrin eli peninkulman välein hollikyyti- ja kievaripaikkoja.
Vielä 1500-luvulla Hämeen Härkätie kulki 162 kilometrin matkan Turusta Liedon, Tarvasjoen, Marttilan, Kosken, Someron, Tammelan Letkun ja Portaan kylien ja Rengon kautta Hämeenlinnaan. Etenkin Liedon Vanhalinnantie sekä Porras–Renko-tie Rengossa yhdystiellä 2831 ovat säilyneet reitillä erityisen hyvin vanhassa muodossaan. Nuo kaksi osuutta on myös määritelty museoteiksi.
Nähtävyyksiä laidasta laitaan
Hämeen Härkätien varrella voi tutustua maisemien lisäksi muun muassa kotiseutumuseoihin, luontokohteisiin, taidemuseoihin ja käsityöläisverstaisiin. Historiaakin riittää ihmeteltäväksi runsain määrin.
Härkätien äärellä ovat muun muassa Liedon Vanhalinna, Koskenkartano sekä Långsjön, Åvikin, Jurvalan, Kimalan ja Lahden kartanot Somerolla. Liedossa Nautelankosken museoalueella voi puolestaan tutustua kivikautiseen asuinpaikkaan ja kalmistoon.
Saaren kylässä Tammelassa sijaitsee 1700-luvulta peräisin olevan Kivilammin torppa, jossa toimi aikoinaan suosittu kievari. Historian havinaa tarjoaa myös Rengon kylässä sijaitseva Härkätien Kynttilä, joka on rakennettu vanhan lukkarintilan yli 100-vuotiaaseen navettaan. Tila toimi 1800-luvulla myös kestikievarina.
Matkailutien varrella sijaitsevista lukuisista museoista mainittakoon ainakin Marttilan Nostalgiamuseo, Portaan Nahkurinverstas Tammelassa ja Härkätien museo Rengossa. Jo 1800-luvulla toiminut Nahkurinverstas on remontoitu museon lisäksi ravintolaksi ja majoituspaikaksi. Härkätietä matkaava voi majoittua myös esimerkiksi Hattulassa Alajärven rannalla sijaitsevaan Inkalan kartanoon tai Kökkön lomamökkeihin ja karavaanarialueelle Someron Pitkäjärvelle. Kökkön tila toimi kestikievarina jo 1700-luvulla.
Kuninkaantie kulki linnasta linnaan
Suurena Rantatienäkin tunnettu Kuninkaantie on vanha postireitti, joka yhdisti aikoinaan Pohjoismaat ja Venäjän. Erityisen tärkeä oli Turun linnan ja Viipurin linnan välinen osuus.
Vilkkaimmin Kuninkaantietä liikennöitiin 1700-luvulla. Tänäkin päivänä matkailutien varrella voi aistia vanhan postireitin tunnelmaa.
Esimerkiksi Kaarinassa Kuninkaantie vie Kuusiston keskiaikaisille piispanlinnanraunioille ja historialliselle Kuusiston kartanolle. Kartanon päärakennus on vuodelta 1738 ja on siis maamme vanhimpia säilyneitä puisia asuinrakennuksia. Kesäisin rakennuksessa on taidenäyttelyitä ja kahvilatoimintaa. Läheinen Piikkiön Linnavuoren alue on osittain luonnonsuojelualuetta ja siellä on merkitty matkailureitistö luontomatkailijoiden iloksi.
Kuninkaantieltä on helppo poiketa myös Paimion käsityömuseo Miilassa tai Paimion Sähkömuseossa, tai majoittua tunnelmallisessa Kuninkaantien Keskikartanossa. Salossa odottavat Teijon idylliset Ruukkikylät, Teijon kansallispuisto sekä Salon taidemuseo Veturihalli ja paikallinen Elektroniikkamuseo.
Kuninkaantien varrella Halikon Hajalan kylässä sijaitsee perinteikäs Trömperin kestikievari. Rakennus oli alun perin pappilan torppa, ja sen vanhin osa on 1700-luvulta.
Vaihtoehtona pohjoinen tai eteläinen haara
Kuninkaantie jakautuu Karjaalla pohjoiseen ja eteläiseen haaraan. Pohjoinen Kuninkaantie kulkee Mustion kautta Lohjalle ja Siuntioon ja eteläinen haara Tammisaareen ja Raaseporiin. Sieltä eteläinen Kuninkaantie jatkaa Fagervikin ja Inkoon kautta Siuntioon, jossa se yhdistyy taas pohjoisen reittiin.
Raaseporissa Kuninkaantie johdattaa tutustumaan muun muassa Fiskarsin ja Billnäsin historiallisiin ruukkimiljöisiin, Mustion Linnaan ja Raaseporin linnanraunioihin. Tammisaaren vanha kaupunki on myös täynnä tunnelmaa ja näkemisen arvoinen.
Kuninkaantien pohjoisen haaran matkakohteista on puolestaan mainittava ainakin Lohjalla sijaitseva Tytyrin Elämyskaivos. Siellä voi tutustua kaivostoiminnan historiaan ja laskeutua 100 metrin syvyyteen aitoon kalkkikivikaivokseen, joka on perustettu jo vuonna 1987.
Lähteet: www.kuninkaantie.info, www.retkipaikka.fi, www.harkatie.com, www.kotimaassa.fi
Teksti: Mari Pihlajaniemi
Kuvat: Pixabay