Erilaisia arkea helpottavia teknisiä ratkaisuja saa hankittua suhteellisen edullisesti ja pienin käyttökustannuksin kantovedellisille ja sähköttömille mökeille.
Miljoonien loma-asuntojen Suomessa on edelleen satoja tuhansia mökkejä, joita ei ole varustettu sähköliittymällä tai kunnallisvesitekniikalla. Tästä huolimatta monilla mökeillä voidaan katsoa televisiota, napsauttaa valot päälle, ladata kännykkää tai leipoa pullaa.
Nykyään saatavilla on monenlaista uusiutuvaa, vero- ja palvelumaksuista vapaata tekniikkaa, jonka avulla perusmukavuuksista tarvitsee varsin vähän tinkiä.
Auringon lämpöä hyödyntäen tuotetaan käyttösähköä, joka on asennuksen jälkeen lähes ilmaista. Paneeleiden lukumäärä ratkaisee sen, paljonko saadulla energialla voidaan laitteita sähköistää.
Pienempiä aurinkosähköjärjestelmiä täydennetään usein käyttöturvallisella kaasulla, joka soveltuu aurinkotekniikkaa paremmin esimerkiksi liesiuunin ja grillin käyttöön, sekä mökin lisälämmitykseen.
Käyttövettä voidaan mökille saada monin tavoin. Monet pesevät itsensä edelleen järvivedellä tai keräämällään sadevedellä, ja tuovat juomavedet mukanaan. Jos kuitenkin alkaa haaveilla helppoudesta, kannattaa mökille porauttaa kaivo, jonka vesi kelpaa kaikkiin tarpeisiin.
Itse asiassa määritelmä ”sähkötön ja vedetön mökki” on monilta osin harhaanjohtava ja polarisoi mökkikauppaakin turhaan väärille raiteille. Sellaiset mökit ovat nimittäin harvassa, jonne ei tule pesuvettä mistään tai joissa täytyy kökkiä pilkkopimeässä. Parempi termi sähköttömille ja vedettömille mökeille olisikin ”kunnallisteknisistä palveluverkkoista riippumattomat mökit”.
Hyvälaatuista vettä porakaivosta
Uudellamaalla työskentelevä porakaivoasiantuntija Jyri Rodas kertoo, että porakaivon voi periaatteessa teettää minne vain. Mökin sijainti vaikuttaa ainoastaan siihen, kuinka syvälle täytyy porata ennen kuin saadaan pohjavettä.
– Porakaivoista 80 % osuu haarukkaan, jossa kaivon syvyys on 60–90 metriä. Vesi tulee silloin syvältä maan sisältä, jolloin saadaan hyvää juomavettä. Suurin ero vanhan ajan rengaskaivoon verrattuna liittyy poraussyvyyteen; rengaskaivot ovat noin 4–8 metriä syviä ja niiden vesi voi olla lähde- tai pintavettä. Halkaisijaltaan porakaivot ovat 115 millistä 150 millimetriin riippuen siitä, mitä teräkokoa porauksessa on käytetty.
Porakaivot eivät ole täysin ilmaisia, sillä niiden tekeminen maksaa ja niitä täytyy huoltaa. Porakaivon käyttäjän lompakko ei kuitenkaan paljoa kevene, jos noin 7 000 euron poraushinta ja huollot jaetaan käyttövuosille.
– Pumppu täytyy uusia noin 15–20 vuoden välein, eli ne ovat hyvin kestäviä. Uusiminen maksaa kahden tuhannen euron molemmin puolin.
Huollon tiheys riippuu Rodaksen mukaan kaivon veden puhtaudesta. Jos maaperässä on esimerkiksi mangaania tai radonia, niin niitä pitää suodattaa pois.
– Keskimäärin huolto tehdään 10 vuoden välein. Silloin pumppu ja nousuputki nostetaan kaivosta pois ja kaikki kolme osaa desinfioidaan. Porakaivon puhtaanapidossa on tärkeintä se, että porakaivo suojataan asennusvaiheesta saakka hatulla. Muutoin pesu ja desinfiointi ovat turhia toimenpiteitä, Rodas muistuttaa.
Liki ilmaista sähköä aurinkopaneelein
Valtion kestävän kehityksen yhtiön, Motivan, mukaan aurinkopaneeleiden mitoittaminen on sen verran tarkkaa puuhaa, että siihen kannattaa käyttää myyjän asiantuntemusta.
Ensin olisi hyvä osata arvioida, mihin kaikkeen sähköä on tarpeen tuottaa. Sitten eri laitteiden tarvitsema teho ja päivittäisen käytön määrä laitetaan luupin alle. Näin selviää, montako paneelia ja millainen akusto mökille riittää.
Aurinkosähkön tuotto vaihtelee paljon riippuen vuoden- ja vuorokaudenajasta, joten mökin sähkölaitteiden käyttöaste eri kuukausina näyttelee suurta roolia mitoitusta mietittäessä. Kustannustehokkainta onkin räätälöidä optimaalinen aurinkosähköjärjestelmä, jota voidaan tarpeen tullen täydentää esimerkiksi kaasu- tai bensakäyttöisillä laitteilla.
Unnukan saaristossa mökkeilevä Katja Häkkinen tuli hyvin toimeen kuuden paneelin järjestelmällä, mutta juuri hankittua tuulivoimalaa varten paneeleita on asennettu kaksi lisää.
– Yhden paneelin maksimiteho on 200 wattia, akut ovat kokonaisvaraukseltaan 220 ampeerituntia ja niitä on neljä kappaletta. Paneelit ja akut on kytketty 24 voltin järjestelmäksi, ja sähkö otetaan käyttöön 230 voltin jännitteisenä. Tällä matematiikalla meillä toimii muun muassa varsi-imuri, televisio, radio, jenkkijääkaappi, kahvinkeitin, valaistus rakennuksissa ja laiturilla, ja esimerkiksi vesiautomaatti, jolla nostamme kesällä käyttövettä pulsaattoripesukoneeseen.
– Pelkästään aurinkopaneeleilla ei kuitenkaan pärjää pimeimpinä talvikuukausina, jolloin aurinko vain käväisee taivaalla. Silloin avuksi otetaan aggregaatti.
Mökinomistajien keskustelusivustoja seuraamalla voidaan todeta, että aurinkopaneelit ovat yllättäneet myönteisesti muutkin mökkeilijät. Moni ylistävä kommentti liittyy aurinkosähkön helppouteen. Invertterin virran osaa napsauttaa päälle vähän fiksumpi koirakin. Ja akun voi jättää talveksi paikoilleen, jollei mökki sijaitse aivan kaamos-Suomessa.
Yövessan voi rakentaa sisälle
Ulkohuussia pimeässä etsivän harharetket eivät enää ole pakollisia, vaikka nostalgiaa niissä kieltämättä on. Tilalle on tullut kompakteja sisällekin kelpaavia wc-innovaatioita, jotka eivät oikein käytettyinä ja asennettuina tuota epämiellyttäviä hajuja ympäristöönsä.
Aivan edullisimman yökäyttöisen sisävessan saa istumarenkaallisesta kannettavasta pikkulasta, jonka puhtaanapitoa helpottavat biohajoavat jätesäkit.
Pikkula pysyy hajuttomana jopa pari vuorokautta, kun käytön jälkeen ripottelee astiaan puupuruista valmistettuja pellettejä. Ne ovat pölyämättömiä ja imevät kokoonsa nähden moninkertaisen määrän nestettä. Lopulta pussi kannetaan kompostiin, pikkula pyyhkäistään puhtaaksi ja vuorataan puhtaalla pussilla.
Paikalleen asennettavista kuivakäymälöistä parhaimpia ovat sellaiset, jotka erottelevat nesteen ja kiinteän jätteen toisistaan. Kiinteän jätteen päälle ripotellaan kuivikepellettejä ja neste kulkeutuu omaa putkeaan pitkin säiliöön, joka voidaan tyhjentää laimennettuna vaikkapa kasvien juurelle.
Kiinteä jäte tyhjennetään istuimesta jälkikäsittelyyn kompostiin, jossa siitä tulee valmista maanparannusainetta noin puolessa vuodessa.
Katja Häkkinen ei pidä kompostisäiliön tyhjentämistä vastenmielisenä hommana:
– Lapioon harvakseltaan osuvia vielä maatumattomia aineksia enemmän mietin sitä, kuinka paljon puhdasta vettä vessojen huuhteluun maailmalla kulutetaan.
Muun muassa veneily- ja matkailuautomyymälät tarjoavat 12 V järjestelmään sopivia sähkökäyttöisiä wc-istuintankkeja, joissa on vesihuuhtelu. Tällaista kemiallista vessaa harkitsevan on selvitettävä, löytyykö järkevän matkan päästä paikkaa, jonne tankin saa tyhjentää.
Markkinoilla on myös propaanitoimisia wc-istuimia, jotka polttavat jätökset pieniksi ja käteviksi tuhkakasoiksi. Kaasupullon lisäksi ne vaativat 12 voltin tasavirran elektroniikkaansa varten, sekä tulo- ja poistoilmaliitännät.
Koska mökkikäymälöiden ei enää tarvitse olla pökerryttävän hajuisia kärpästen kiitoratoja, niiden ulkonäköönkin on voinut panostaa. Monet niistä ovatkin ihastuttavan näköisiä tiloja, joissa on kattokruunut, matot ja vesipumpputoimiset käsienpesualtaat.
Lähteet: www.motiva.fi
Teksti: Pia Tervo
Kuva: Pixabay