Mökin jätehuoltoon perehtyminen kannattaa. Järjestämällä mökin jätehuollon järkeväksi säästää yleensä sekä luontoa että rahaa, ja samalla voi varmistaa, että käyttää jätehuoltojärjestelmää oikein.
Takana ovat ne ajat, kun mökille saattoi mennä jätehuoltoa sen suuremmin miettimättä, ja mökiltä lähtiessä heittää roskapussin vakiasunnon tai huoltoaseman roskikseen.
– 1990-luvulta lähtien jätelainsäädäntö on koko ajan kiristynyt, ja asukkaalle on tullut enemmän velvoitteita, viestinnän asiantuntija Kaisa Halme kuntien jätelaitoksia edustavasta Suomen Kiertovoima ry:stä toteaa.
Jätelain mukaan kaikki asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöt ovat velvollisia liittymään järjestettyyn jätehuoltoon. Edes mökillä syntyvän jätteen mahdollisesti vähäinen määrä ei siis ole peruste olla järjestämättä mökin jätehuoltoa. Ja vaikka jätettä syntyisi vain vähän, ei mökin jätehuolto voi perustua siihenkään, että roskat vie vakituiseen kotiosoitteeseen, siis esimerkiksi oman taloyhtiön sekajäteastiaan.
– Jätehuolto on jokaisen asukkaan välttämättömyyspalvelu, oli kyseessä sitten vakituinen tai vapaa-ajan asukas, toteaa Halme.
Jätehuollon järjestämistapojen kirjo on laaja
Eri puolilla Suomea on kuitenkin paljon alueellisia eroja sen suhteen, miten vakituisen tai vapaa-ajan asunnon jätehuolto käytännössä järjestetään.
Esimerkiksi Euroopan komissio onkin suositellut Suomelle jätehuollon nykyisten monimutkaisten järjestämisvastuiden selkeyttämistä.
Nykyään maassamme on käytössä jätekuljetuksen kaksoisjärjestelmä, jossa jätekuljetusten järjestämisestä vastaa joko kunta tai kiinteistön haltija. Ensisijainen vaihtoehto on kunnan eli käytännössä kunnan jätelaitoksen järjestämä jätteenkeräys ja vasta toissijaisesti, mikäli tietyt, muun muassa järjestelmän toimivuuteen liittyvät edellytykset täyttyvät, järjestelmä, jossa kukin kiinteistönhaltija erikseen tilaa jätteen kuljetuksen itse.
Mutta alueilla, jonne jäteautolla ei päästä, esimerkiksi saaristossa tai heikkojen metsäteiden päässä vapaa-ajan asuntojen jätteet kerätään kiinteistökeräyksen sijasta aluekeräyspisteillä. Niiden käytöstä mökkiläiset maksavat erillisen aluekeräyspisteen käyttömaksun.
– Toisaalta taas on alueita, joilla ei ole aluekeräyspisteitä lainkaan, huomauttaa Halme.
Oman mökkikunnan jätehuoltomääräykset haltuun
Ensimmäinen asia, joka etenkin uutena mökkiläisenä täytyy selvittää, on kuntaorganisaatio, joka vastaa jätehuollosta alueella.
– Sen suhteen on sitten eroja, miten jätehuolto järjestetään, ja millaiset alueen jätemääräykset ja lajitteluvelvoitteet ovat, kertoo Kaisa Halme.
Vapaa-ajan asunnon omistajan onkin tärkeää tutustua mökin sijaintikunnan jätehuoltomääräyksiin.
– Niissä on kuvattu esimerkiksi alueen erilliskeräysvelvoitteet ja enimmäistyhjennysvälit, sekä niiden noudattamiseen liittyvät ehdot. Jotta jätehuoltojärjestelmää tulisi käyttäneeksi oikein, on määräykset tunnettava.
Merkittävin ero alueellisissa jätehuoltopalveluissa on Halmeen mukaan siinä, saako asukas kaikki tarvitsemansa jätehuoltopalvelut niin sanotusti yhdeltä ja samalta luukulta, vai saako asukas alueensa jätehuolto-organisaatiolta vain neuvonnan, mutta varsinaiset palvelut asukkaan täytyy sitten lähteä itse hankkimaan ja kilpailuttamaan eri toimijoilta.
Jos alueella toimii useampia kuljetusyrityksiä, kilpailutus voi todellakin kannattaa, sillä yritysten tarjouksissa saattaa olla tuntuvia hintaeroja.
Biojätteen kompostointi kannattaa mökilläkin
Jätehuoltoalueittain eroja voi olla myös muun muassa sekajäteastioiden tyhjennysvälin suhteen, sekä biojätteen erilliskeräyksen ja mahdollisen kompostoinnin vaatimusten suhteen.
– Esimerkiksi omalla mökilläni sekajäteastian pisin mahdollinen tyhjennysväli on 8 viikkoa, mutta sen saa ainoastaan, jos pystyy osoittamaan, että biojäte kompostoidaan tai kerätään erikseen, kertoo Halme.
Jos biojätteen kompostointi oikeuttaa siihen, että mökin jäteastian saa tyhjennyttää harvemmin, tällöin myös asiakkaan kustannukset pienenevät.
Biojätteen erilliskeräyksen vaihtoehtoina voi jätehuoltoalueesta ja sen määräyksistä sekä palveluista riippuen olla biojäteastia tyhjennyspalvelulla, tai omatoiminen biojätteen kompostointi.
– Biojätteen kompostointi on usein järkevää sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta, Halme toteaa.
Kompostin on oltava haittaeläimiltä suojattu
Mökkiläisen kannattaa kuitenkin tutkia, mitä alueen jätehuoltomääräyksissä mahdollisesti sanotaan kompostointiin ja kompostoriin liittyen.
Ehtoja voi olla esimerkiksi sen suhteen, millainen hyväksytty kompostori on – tuleeko sen olla teollisesti valmistettu, vai saako se olla itse tehty? Kompostorin alkuperän todentamiseksi jätelaitos saattaa esimerkiksi vaatia kuitin kompostorin hankinnasta.
Alueesta riippumatta lähtökohta on, että elintarvikejätteiden kompostointiin käytettävän kompostin pitää olla jyrsijöiltä ja muilta haittaeläimiltä suojattu. Jos kompostoria on tarkoitus käyttää ympärivuotisesti, jätehuoltomääräyksissä voidaan vaatia lämpöeristettyä kompostoria.
Yksi vaihtoehto kompostointiin voi olla myös kompostoiva käymälä, mutta kannattaa selvittää jätehuoltoviranomaisen kanta siihen, voiko tällaisessa käymälässä kompostoida myös elintarvikejätteitä, eli niin sanottua keittiöjätettä.
Jätekimpan toteutukseen erilaisia vaihtoehtoja
Kompostoinnin lisäksi jätelaitokset saattavat suositella myös kimppa-astioita, eli lähikiinteistöjen yhteisiä jäteastioita. Tällöin mökille ei siis tarvitse hankkia omaa, kiinteistökohtaista jäteastiaa.
Oman jätelaitoksen suhtautuminen sekä vaatimukset ja rajoitukset myös jätekimpan – esimerkiksi sen osakkaiden määrän sekä kimppa-astian sijainnin – suhteen kannattaa kuitenkin selvittää ennakkoon. Samoin on syytä selvittää maanomistajan lupa kimppa-astian sijoitukselle.
Jätekimppa voi olla mökkinaapurien yhteinen, tai kimppa voi olla mahdollista yhdistää esimerkiksi tienhoitokunnan tai alueen jonkin muun yhteisön toimintaan.
Kimpalle tulee tavallisesti määritellä yhteyshenkilö, ja sopia kustannusten jaosta, astian käytöstä sekä muista seikoista selkeästi osakkaiden kesken. Yhteyshenkilö kerää kimpan jäsenten tiedot ja päivittää tietoja esimerkiksi mökin vaihtaessa omistajaa. Laskutus voi kuitenkin mahdollisuuksien mukaan olla järkevää järjestää siten, että lasku lähtee jokaiselle kimpan jäsenelle erikseen – silloin yhteyshenkilö ei joudu henkilökohtaiseen vastuuseen, jos kaikki osakkaat eivät hoidakaan maksuvelvollisuuksiaan.
Jätekimppa vähentää rallia mökkitiellä
Jätekimpan jätemaksun voi jakaa esimerkiksi tasan käyttäjien määrän mukaan, tai asukasmäärän tai käyttökuukausien mukaan. Kimpan suhteen kannattaa huomioida myös osakkaiden mahdolliset kompostorit, sillä niillä voi olla huomattavakin vaikutus kimppa-astian tyhjennysväliin. Vaihtelua voi olla myös sen suhteen, millainen tarve osakkailla on jätehuollon kaudelle tai jätehuollon keskeytykselle talvikaudeksi. Myös kimppa-astian koko täytyy mitoittaa osakkaiden määrä ja tarpeet huomioiden.
Kaisa Halmeen mukaan kimpat ovatkin suositeltavia myös siksi, että mökkiteillä säilyy rauha. Jätehuollon kuljetusten optimointi olisi ylipäätään tärkeää ympäristön hyvinvoinnin ja päästöjen kannalta.
– Tämä on eräs merkittävä syy, miksi kunnat suosivat jätehuollon kimppoja.
Suomen Kiertovoima ry KIVO edustaa julkista jätehuoltoa ja kuntien 31 jätelaitosta. KIVOn Kaisa Halmeen haastattelun lisäksi artikkelin lähteenä ja tausta-aineistona myös KIVOn jäsenlaitosten kommentit vapaa-ajan asuntojen jätehuoltojärjestelyihin liittyen sekä ympäristöministeriön verkkosivut.
Jätteet kätevästi kiertoon mökiltä
- Sekajäteastia on tarkoitettu vain tiskipöydän alakaapista tulevalle roskapussilliselle. Suurikokoiset jätteet ja suuret jäte-erät esimerkiksi mökin siivouksesta tai remontista kuuluvat jäteasemalle.
- Jos mökillä ei käy, kannattaa jäteastiantyhjennykset peruuttaa. Ylimääräisistä tyhjennyskäynneistä tulee turhaa ympäristöhaittaa.
- Mökin sekajäteastia täyttyy hitaammin, kun roskat lajittelee tarkasti, ja pakkaa vain hyödyntämiskelvottomat roskat sekajäteastiaan tiiviisti.
- Kaikkia hyötyjakeita ei tarvitse säilyttää tiskipöydän alakaapissa, vaan esimerkiksi lasia, metallia ja vaarallisia jätteitä voi varastoida ulkonakin, vaikkapa kannellisissa puulaatikoissa. Pienen lajittelupisteen voi perustaa esimerkiksi mökin terassille, seinustalle tai puuliiteriin.
- Eri jätelajien lähimmät keräyspisteet näkee kätevästi Suomen Kiertovoima ry:n (KIVOn) ylläpitämästä kierratys.info-verkkopalvelusta.
- Jätteiden poltto ja hautaaminen on kielletty. Jotta mökistä ja sen lähiluonnosta olisi iloa myös kiinteistön seuraavalle omistajalle, tontista ei muutenkaan kannata tehdä kaatopaikkaa.
- Järkevintä jätehuoltoa on tuottaa mökilläkin vähemmän jätettä, eli välttää esimerkiksi kertakäyttöratkaisuja. Kun esimerkiksi korvaa kertakäyttöastiat kauniilla posliiniastioilla, voi mökkiarjesta tehdä suorastaan juhlaa.
Vinkit antoi Kaisa Halme, Suomen Kiertovoima ry (KIVO).
Teksti: Saara Pakaslahti
Kuvat: Pixabay