Vapaa-ajan kiinteistöään voi ylläpitää ja kehittää yhdessä muiden mökkiläisten kanssa. Yksi tie yhteisölliseen mökkielämään käy mökkiseuraan liittymällä.
Mökkinaapuruuden ei tarvitse merkitä sen enempää kuin vakituisten kotinaapurisuhteidenkaan, mutta jos molemminpuolista kiinnostusta löytyy, mökkinaapuruudesta voi sukeutua pitkäkestoista yhteistyötä ja mökkielämää innoittavaa tekemistä. Vähintä, mitä naapuritonttilaisen kanssa pitäisi tehdä, on sopia ainakin siitä, että poissaolijan tonttia ja mökkiä tarkkaillaan ulkopuolisten tungettelijoiden varalta. Jos vieläkin aktiivisempi naapuruussuhteiden ja oman mökkialueen kehittäminen kiinnostaa, aina voi perustaa mökkiseuran tai liittyä jo olemassa olevaan.
Yhteistyön vaikutuksesta Kuorasjärven kesämökkiseuran puheenjohtaja Pekka Itäniemi tietää paljon.
– Useinhan on niin, että sukulaiset ostavat mökkejä peräkkäin, ja samaan sukuun kuuluvia mökkejä on toistensa lähettyvillä. Yksityistä apua on silloin helposti saatavilla. Mutta mökkiseuran jäsenyys on toinen varteenotettava tapa aktivoitua ja tulla autetuksi.
– Meidän seuramme on ollut olemassa vajaat 30 vuotta. Sinä aikana on kehitetty mökkialuetta paljonkin; kukin tietysti omia mökkejään, mutta yhdessäkin on saatu aikaan isoja parannuksia.
Itäniemi kertoo, että vanhimmat mökeistä ovat 50-luvulta, joten alueella on ollut kaikenlaista yhteistoimintaa alkujaankin. Esimerkiksi tiekunnat ovat saaneet alkunsa tuolloin.
– Kun ei ollut teitä, varsinkaan Kuorasjärven itärannalla, ei ollut saatavilla palveluitakaan. Saatuamme maanomistajilta luvat ja kaupungilta sekä valtiolta avustusta rakensimme tien ja maksamme edelleen sen kunnossapidosta. Tiekunnassa on tällä hetkellä jo reilut 150 jäsentä.
Projekteja on riittänyt – alue kehittyy
Isolla porukalla asioita on helpompaa viedä eteenpäin. Näin myös Kuorasjärven mökkiseura edustaa yhteistä ääntä kuntapäättäjien suuntaan.
– Tien ohella ensimmäisiä asioita oli saada mökkeihin numerot. Kaupungin työntekijät mittasivat matkat ja päättivät, mikä mökki on minkäkin numeroinen. Sitten meillä on ollut vesijohtohanke; siinä meni kymmeniä vuosia, että saatiin Alavuden kaupunki suostuteltua vetämään vesijohdot. Johtojen pituus oli ollut kaupungille kynnyskysymys. Ja kun mökkiläiset käyttävät vettä verrattain vähän, oli asiassa pureskeltavaa. Vaikka päätöksenteko oli hidasta, lopulta vesi saatiin myös järven pohjoispäähän, koska järven sinileväkukintojen ja veden laadun takia peseytymisasioista olisi ajoittain ollut vaikea muuten huolehtia.
Teitä kunnossa pitämässä on kolme eri tiekuntaa. Esimerkiksi itärannan tiekunta maksaa omasta tiestään Pohjois-Majasaareen. Saareen on aina päässyt kivisiltaa myöten kävellen, mutta sen jälkeen kun sinne rakennettiin kunnon tie, niin on voinut kulkea autollakin. Nyt saaressa on 12–13 mökkiä.
– Kivisilta jäi uuden tien alle. Siltahankkeen kanssa samassa yhteydessä tuli puheeksi myös valokuitu. Koska molemmissa on täytynyt kaivaa maata niin että joissain kohdissa on jouduttu räjäyttämään kalliotakin, niin samaan kaivantoon oli hyvä laittaa valokuitukaapeli.
Mökkiseura oli edelläkävijä, sillä valokuitukaapelihanke etenee nyt hienosti muualla maakunnassa. Siihen aikaan ei ollut kuin Seinäjoen ja Vaasan välille laitettu valokuitua. Itäniemen mukaan mökkiläiset saavat ottaa valokuitukaistan käyttöön tai olla ottamatta.
– Sitten on yhteinen kesäkäyttöinen jätekeräysastia, jolla olemme saaneet jätteenkäsittelyn hyvälle tasolle.
Hauskanpitoa yhteishankkeena
Kuorasjärven mökkiseuralla on ollut sellaisiakin hankkeita, joiden ideana on viihtyä yhdessä.
– Järven ympäriajo, joka järjestetään yhdessä Sydänmaan kyläyhdistyksen kanssa, pyöräiltiin viimeksi jo 27. kertaa. Meillä oli juottopisteitä ja keksitarjoilua. Tapahtumat rahoitetaan mökkiseuran vuosimaksuilla ja arpojen myynnillä. Sydänmaan kyläyhdistyksellä on myös tupa, jota voi varata saunomis- ja uimiskäyttöön.
Kuorasjärven mökkiseuran isoimpia projekteja on ollut toimintakentän rakentaminen. Yksistään kentän teko maksoi 18 000 euroa.
– Ostimme järven rannasta oman tontin mökkiseurana, koska meillä ei ollut kylätaloa. Otimme velkaa pankista, ja maksamme parhaillaan lainaa pois. Toki saimme ELY-hankkeen kautta rahoitusta toimintakentän rakentamiseen. Pääasiassa kökkätöinä teimme oman osuutemme – jokainen teki, mitä osasi parhaiten. Ennen piti kysyä, kenen tontille sai tulla, kun oli tapahtumille tilan tarvetta. Nyt seuralla on oma paikka.
Järven ympärillä on noin 500 asuinpaikkaa, ja vakituiset asukkaat ovat joissakin hankkeissa mielellään mökkiläisten mukana. Esimerkiksi kesäisin on ollut kirpputoritapahtumia noin 10 vuoden ajan.
– Vuosittain järjestetään tietenkin myös mökkikauden lopettajaiset. Silloin pidetään tanssit ja hommataan orkesterit soittamaan. Tilausajoautot ajavat mökkiläisiä, ja autoilijalle maksetaan kolehtityylisesti .
– Talvella pidämme yllä yhteisiä latuja, jotka ovat olleet kovassa käytössä. Se tekee ladun, jolla on moottorikelkka. Kukaan ei saa mökkiseuran kökkätöistä korvausta. Ladun ylläpitäminen järven jäällä on haastavaa, sillä tuuli silottelee tehdyn työn helposti umpeen.
On yhteisiä sekä omia hankkeita
Järvien pitäminen virkistyskäyttöön soveltuvassa kunnossa on monien mökkikuntien pysyvänä tavoitteena. Se on myös vapaa-ajanasujien intressinä, niinpä omien rantojen kasvustoja hoidetaankin pääasiassa omatoimisesti käyttäen tarpeen vaatiessa vesirakentamisen ammattilaisia. Vesirakennusammattilainen kannattaa mahdollisuuksien mukaan tilata mökkinaapureiden kanssa kimpassa, sillä urakointi yhdellä kerralla useammassa vierekkäisessä kohteessa tulee yleensä edullisemmaksi kuin tilata työ vain itselleen.
– Mökkiseuramme oli Kuorasjärvi-hankkeessa mukana. Järven laatua parannettiin muun muassa ottamalla roskakalaa järvestä pois ja ruoppaamalla rantoja.
Toisen omaisuuden tarkkailu kuuluu myös osaksi mökkiseuran toimintakulttuuria.
Mökillään talvella vieraillessaan voi samalla käväistä myös naapurin puolella tarkistusreissulla – ja miksei vaikka tehdä lumitöitä niin että hämärämiehet harhautuvat luulemaan tienoota asutuksi.
– Meidänkin alueella on ollut usein murtoja, joka vuosi jonnekin mökkiin tunkeudutaan. Mutta murrot ovat vähentyneet viime aikoina, koska asuntoihin on laitettu valvontajärjestelmiä.
Omasta mökkikunnasta löytyy varmasti myös isännöintipalveluita, joiden apuun kannattaa Itäniemen mukaan turvautua mökin jäädessä pidemmäksi aikaa käyttämättä.
Mökkiseurasta tuntuu olleen iloa monelle:
– Jos alueellamme on 150 mökkiläistä ja niistä 125 jäsentä kuuluu mökkiseuraan, niin se on prosentuaalisesti suuri osa, summaa Itäniemi.
– Eikä 25 euron vuosimaksukaan päätä huimaa.
Teksti: Pia Tervo
Kuva: Pixabay