Puusaunassa saa useimpien mielestä parhaat ja pehmeimmät löylyt. Jotta puusauna palvelisi pitkään ja hyvin, tulee siitä myös pitää hyvää huolta. Puusaunan hyvässä ylläpidossa tärkeä osa on muun muassa oikealla lämmittämisellä.
”Sauna lämpiää oikein, kun sen saa lämpimäksi”, todettiin joskus eräällä keskustelupalstalla. Vaikka se näinkin tietysti on, ei esimerkiksi kiukaan kunnon, hormien puhtauden, palamistehokkuuden tai pienhiukkasten minimoimisen kannalta ole samantekevää, miten puusaunaa lämmitetään.
Sekapuu pidentää kiukaan ikää
Saunan pesässä kannattaa ensinnäkin polttaa sekapuuta, sillä se pitää hormin puhtaana. Sekapuulla polttolämpötila pysyy kohtuullisena ja kiukaan elinikä pitenee, kun hormisto ei kuumene tarpeettomasti. Jos saunassa poltetaan pelkkää koivua, hormi nokeentuu nopeammin, mikä voi aiheuttaa nokipalon. Jos taas saunan lämmittämiseen käytetään pelkkää kuusta, pesä pihkaantuu. Maalattua puuta, vaneria, laminaatin pätkiä ja muita kemiallisesti käsiteltyjä puita ei pitäisi missään tapauksessa laittaa saunan pesään, sillä niistä tulee päästöjä ja niiden polttaminen voi pahimmillaan jopa rikkoa kiukaan.
Klapin pituus valitaan kiukaan tulipesän koon mukaan. Hyvä koko on yleensä 25-35 cm. Pienemmät ja ohuemmat puut palavat isompia nopeammin ja syttyvät myös helpommin. Poltettavan puun tulisi olla kuivaa. Kuiva puu palaa paitsi puhtaammin myös kustannustehokkaammin, sillä kostea puu tuottaa neljänneksen vähemmän lämpöä kuin kuiva puu.
Tuhkat pois
Ennen lämmittämistä on hyvä ottaa vanhat tuhkat pois ja laittaa ne suljettuun palamattomaan astiaan, jotta ilma kiertäisi paremmin. Jäähtynyttä tuhkaa voi käyttää myöhemmin puutarhassa lannoitteena, ja se toimii hyvin muun muassa sammaleen torjunnassa.
Kokemattoman saunan lämmittäjän yleisin virhe on latoa pesä liian täyteen liian isoja puita ja nekin liian tiiviisti. Tulipesä tulisi täyttää korkeintaan puolilleen. Polton alussa kannattaa käyttää pieniä puita ja tulipesän lämmettyä isompia klapeja. Tiukka ladonta hidastaa ja löyhä ladonta nopeuttaa kaasuuntumista. Pienet klapit myös kaasuuntuvat suuria nopeammin. Klapit on hyvä latoa irti tulipesän seinistä, jotta palamisilma pääsee virtaamaan niiden ympärillä ja muodostaa ilmaverhon kaasuuntuvan polttoaineen ympärille.
Pääsääntöisesti paras tapa tulisijan sytyttämiseen on päältä sytyttäminen, mikä tarkoittaa sitä, että sytykkeet laitetaan ylimmäksi ja tuli sytytetään sytykkeiden yläosasta. Hyviä sytykkeitä ovat muun muassa kuivat puutikut ja lastut. Koivun tuohta on perinteisesti pidetty hyvänä sytyttäjänä, mutta jotkut eivät suosittele sitäkään nokeavan vaikutuksen vuoksi. Roskia saunan pesässä ei pidä polttaa!
Alussa, kun puut näyttäisivät syttyneen ja uuniluukku laitetaan kiinni, palamista edesauttaa, kun vetää tuhkaluukun reilusti auki. Jos tulipesän luukussa on ilma-aukkoja, kannattaa nekin avata. Tuli saa tällöin enemmän happea, ja puut palavat paremmin.
Puiden lisäyksen suhteen nyrkkisääntö on, että tiheämmät ja pienemmät lisäykset ovat tehokkaampia kuin sama määrä kerralla harvemmin. Hiillos ei saisi mielellään välillä jäähtyä, sillä silloin uudelleen syttyminen on hitaampaa. Lisäysten aikana arinan läpi tulevaa primaaria paloilmaa voi yleensä pienentää työntämällä tuhkaluukkua enemmän kiinni. Tuhkaluukkua kannattaa pienentää, kun kuulee, että humina on erityisen kovaa.
Saunomisen aikana puuta lisätään maltillisesti niin kauan kuin saunominen jatkuu. Monien mielestä pehmeimmät ja lempeimmät löylyt saa, kun tuli on jo hiilloksella. Kun lopettaa saunomisen, on hyvä laittaa saunan pesään vielä jokunen klapi, jotta sauna kuivuu varmasti.
Pidä huolta saunasi uruista
Kiuaskivet rapautuvat ajan myötä. Mitä useammin kiuasta lämmitetään ja löylyä heitetään, sitä enemmän kivet vaurioituvat. Saunan lattialle alkaa kertyä kivimurskaa ja pölyä, ja kiuaskivet muuttavat väriään.
Kivien ja kiukaan kuntoa kannattaa seurata latomalla kivet kerran vuodessa uudelleen. Silloin näkee myös pinnan alla olevien kivien ja itse kiukaan kunnon. Jos kiukaassa on selvästi ikääntyneitä kiviä, kannattaa ne kaikki vaihtaa kokonaan uusiin. Kiukaan huollolla varmistetaan paitsi kiukaan kunto myös se, ettei saunan lämmitysteho pääse heikkenemään eivätkä löylyt hiipumaan.
Kiuaskivien vaihdossa tulee noudattaa kiukaan valmistajan ohjeita, mutta yleisohjeena voi sanoa, että on hyvä ottaa vanhat kivet pois ennen kuin lähtee ostamaan uusia, sillä silloin näkee, miten paljon kiviä kiukaaseen tarvitaan. Toinen yleisohje on, että isommat kivet ladotaan alemmas ja pitkulaiset pystyasentoon. Kiuaskiviä ostaessa on syytä mainita, että kivet ovat tulossa puukiukaaseen.
Vanhoja kiuaskiviä ei tarvitse lähteä erikseen kuskailemaan mihinkään vaan niitä voi käyttää, vaikkapa kukkapenkkien reunustamiseen. Kivien vaihdon jälkeen suositellaan, että kiuasta lämmitettäisiin hiukan ja sauna tuuletettaisiin sen jälkeen, jotta uusista kivistä tulevat epämiellyttävät katkut saataisiin poltettua pois.
Saunan pesu
Saunaa ei kotikäytössä tarvitse yleensä pestä kuin pari kertaa vuodessa. Välillä voi tehdä ylläpitosiivousta, kerätä lattialta roskat ja puhdistaa lattiakaivot muutaman kerran vuodessa. Lauteiden pesuun riittää yleensä kerta tai pari vuodessa. Laudeliina auttaa pitämään lauteet puhtaana, kun ihon rasva ei pääse lauteille.
Saunan puuosat kastellaan ensin lämpimällä vedellä, jotta puiden syyt aukeavat, ja pestään sen jälkeen yleispuhdistusaineella tai saunanpesuaineella. Klooripitoisia aineita ei yleensä suositella käytettäväksi, sillä kloori voi imeytyä puuhun ja sitä voi vapautua ilmaan saunaa lämmitettäessä.
Saunan pesua varten on olemassa laudeharjoja, joilla sauna on helppo puhdistaa. Isomman saunan pesuun voi sopia paremmin moppivarsiteline, johon kiinnitetään erityisesti saunan pesuun tarkoitettu moppi. Pesun jälkeen puupinnat huuhdellaan viileällä vedellä, jotta puun syyt sulkeutuvat. Lattian puhdistuksessa kannattaa käyttää kovaa, pitkävartista harjaa, varsinkin kaakelilattian ollessa kyseessä, ja huuhdella ja kuivata lattia lopuksi hyvin. Pesun jälkeen on hyvä lämmittää saunaa hetki, jotta puupinnat kuivuvat. Kuivumista nopeuttaa, kun ottaa ennen sitä enimmät pesuvedet myös lauteilta kuivauslastalla pois.
Lähteet: Työtehoseura, Saunologia, Urbaanipuuvaja, Harvia, Marttaliitto
Teksti: Tiina Raatikainen
Kuva: Dreamstime