Suomi on kesämökkien luvattu maa tuhansine järvineen. Lähes puoli miljoonaa mökkiä on edelleen täysin vailla sähköä, mutta melko pienillä investoinneilla on mahdollista parantaa mökin viihtyisyyttä huomattavan paljon.
Aurinkosähkö kannattaa niin sähköttömälläkin mökillä kuin sähköverkon piirissä olevalla mökillä, mutta eri syistä. Verkkosähköliittymän avaaminen maksaa vähintään noin 5000 euroa, ja pitkien kaapelin vetojen ollessa tarpeen, jopa kymmeniä tuhansia euroja.
– Jo 2000 euron aurinkosähköjärjestelmällä pystytään ylläpitämään valaistuksen lisäksi muun muassa tietokonetta, TV:tä, vesipumppua ja jääkaappia, jotka jo yksinään helpottavat mökkiläisen elämää huomattavasti, kertoo energia-asiantuntija ja tietokirjailija Janne Käpylehto.
Jos taas mökki kuuluu verkkosähkön piiriin jo valmiiksi, on aurinkosähköjärjestelmän lisääminen taloudellisesti kannattavaa yleensä siinä vaiheessa, jos mökillä käytetään paljon sähköä ja katolla tuotetusta sähköstä käytettäisiin suurin osa itse.
– Monilla on myös tavoitteena energiaomavaraisuuden parantaminen tai ilmastotalkoisiin osallistuminen, mutta nykyään aurinkosähköjärjestelmien hinnatkin alkavat olla hyvin kilpailukykyisiä.
Aurinkosähköjärjestelmille ei pääsääntöisesti tarvita toimenpidelupia, mikäli asennukset tehdään lappeeltaan mökin katolle. Mikäli mökki sijaitsee kulttuurihistoriallisesti merkittävällä paikalla, kannattaa asia tarkistaa mökkikunnan rakennusvalvonnasta. Mökin maantieteellinenkään sijainti ei ole varsinainen rajoitus, mikäli paneelit saa suunnattua etelään.
– Tyypillisimmin paneelit asennetaan katolle, mutta ne voi metsäisessä ympäristössä kiinnittää myös laiturin rakenteisiin tai kallion päälle. Myös maantieteellinen ero tuotantoon on vähäinen, Lapissa vuosituotanto jää vain noin 10 prosenttia Etelä-Suomea pienemmäksi, huomauttaa Käpylehto.
Tee-Se-Itse
Jos mökki on kytkettynä sähköverkkoon, kannattaa hankkia ammattitaitoinen järjestelmätoimittaja hoitamaan projekti alusta loppuun ja sähköurakoitsija tekemään töitä, sillä verkkoon kytkentä vaatii voimassa olevat sähköurakointioikeudet. Verkosta irrallisen mökin sähkötyöt voi tehdä matalajännitealueella alusta loppuun asti itse.
-Mikäli järjestelmän asentaa itse, säästää rahaa ja samalla oppii tuntemaan paremmin järjestelmän toiminnan, Akkujännitteisessää järjestelmässä ei ole vaaraa sähköiskuista eikä sähköurakointilupiakaan tarvita.
Akkujännitteisen järjestelmän peruskomponentit ovat aurinkopaneelit, lataussäädin, akut ja tarvittava kaapelointi.
– Monet lisäävät järjestelmiinsä myös invertterin, jolla 12 V järjestelmän tuottaman sähkön saa muunnettua 230VAC-muotoon.
Tyypillisimmillään kesämökin verkosta irrallaan oleva järjestelmä mitoitetaan tuottamaan noin 1kWh vuorokaudessa.
– Tällaisella järjestelmällä saadaan hienosti toimimaan runsas LED-valaistus, jääkaappi, kannettava tietokone ja kännyköihin riittää sähköä vaikka koko kylälle.
Sähköä myös omaan kotiin
Mökin lämmitykseen Käpylehto suosittelee muita menetelmiä. Verkkosähköön liitetyssä mökissä esimerkiksi lämmin käyttövesi voidaan tuottaa aurinkoenergiaa, siis -sähköä ja -lämpöä, hyödyntäen.
– Jotta aurinkosähköllä voitaisiin hoitaa myös verkosta irti olevan mökin lämmitys, pitäisi järjestelmän olla mitoitettu hyvin suureksi, että esimerkiksi ilmalämpöpumpun käyttäminen olisi mahdollista. Itse suosittelisin sähköverkosta irti olevan mökin lämmitykseen puuta.
Aurinkosähköjärjestelmän pystyy luonnollisesti asentamaan myös omakotitaloon. Sähköverkosta irti olevat omakotitalot on hyvin harvinaisia, joten pohdiskelu on lähinnä akateemista.
– Sähköverkosta irrallaan olevan omakotitalon sähköistämiseen tarvitaan talvikuukausille jokin tukeva energiantuotantomuoto. Hyviä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi pientuulivoimala,tai pien-CHP jolla tehdään esimerkiksi hakkeesta lämpöä ja sähköä. Kesämökin mittakaavassa lisäksi mielenkiintoinen menetelmä on termosähköinen elementti eli lämpölaturi, joka tuottaa sähköä lämpötilaerosta – esimerkiksi puuhellasta tai takasta.
Verkkoon liitettyyn omakotitaloon aurinkosähkö on kannattava investointi, kun tuotetulla sähköllä korvataa pääosin verkosta ostettava sähköä. Eli mitoitus tulee tehdä oikein. Verkkoon syötetystä sähköstä ei nimittäin saa kovin hyvää korvausta.
– Verkosta ostettu sähkö maksaa siirtoineen ja veroineen noin 13c/kWh, kun taas verkkoon myydystä saa parhaimmillaankin vain 6c/kWh. Käytännössä tämä tarkoittaa, että sähköstä kannattaa monissa kohteissa tuottaa itse noin 5–10 prosenttia vuosikulutuksesta, Käpylehto kuittaa.
Teksti: Nina Hurme
Kuvat: Pixabay