Asuminen kuormittaa vesistöjä

Omakotitalo tai vähintään mökki järven rannalla on monen suomalaisen kestounelma. Ympäristön kannalta se ei ole kuitenkaan aivan ongelmaton haave. Maatalouden ympäristövaikutuksista syntyy aika ajoin keskustelua, mutta myös asuminen kuormittaa omalta osaltaan ympäristöä. Vesistöt, varsinkin pienemmät järvet, voivat olla sen suhteen hyvinkin haavoittuvia.


Etenkin vapaa-ajan asumisella on merkittävä vaikutus vesistöihimme, onhan moni Suomen mökeistä rakennettu nimenomaan jonkin veden äärelle. Viime vuosina niiden käyttö on myös muuttunut entistä enemmän ympärivuotiseksi ja varustelutasokin kasvanut, mikä on osaltaan lisännyt vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta.

Ihmistoiminta yleisestikin muokkaa ympäristöä, muistuttaa ympäristöasiantuntija Lauri Sillantie Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:stä. Vesistöihin kuormitusta aiheuttavat etenkin puutteellisesti käsitellyt jätevedet.

Käsittelemätön jätevesi rehevöittää vesistöä

Mitä pienempi järvi, sitä suurempi vaikutus voi käsittelemättömillä jätevesillä olla. Kuitenkin myös esimerkiksi rannikkovesissä, joiden virkistyskäyttö on suurta, vapaa-ajan asumisella voi olla merkittävä vaikutus veden laatuun paikallisesti.

Jos asumisen vaikutusta vesistöihin ei huomioida, tyypillinen seuraus on rehevöityminen.

Rehevöittäviä aineita jätevesissä ovat typpi ja fosfori, jotka on pääravinteita kasveille ja leville. Rehevöitymisen mukana voi seurata myös veden happiongelmia. Toinen on hygieeninen riski, jos jätevedet on huonosti käsitelty, etenkin jos on vesivessa käytössä, kertoo Sillantie.

Rehevöityneessä lähijärvessä eivät kuitenkaan kalatkaan menesty, ja leväisessä vedessä on kurja kesänviettäjien polskia. Miten yksittäinen mökkeilijä tai pientaloasuja voisi huomioida vesistöt omassa toiminnassaan, asuipa sitten meren tai järven rannalla tai vaikkapa pohjavesialueella?

Jätevedenpuhdistamot ovat tehostuneet

Suomalaisten yhdyskuntien jätevesien käsittelyä voi pitää menestystarinana. Sillantie huomauttaa, että kun esimerkiksi 1970-luvun vesistöjen vedenlaatukarttaa verrataan vuoden 2010 tilanteeseen, on sisävesissä näkynyt selkeästi hyvää kehitystä. 

– Erityisesti tekniikka on 1970-luvulta alkaen kehittynyt huomattavasti. On ollut myös enemmän tiedotusta viemärin käytöstä, että ihmiset ymmärtäisivät, miten jätevesienkäsittely jätevedenpuhdistamolla tapahtuu, hän kertoo.

– Paljon on tehty parannuksia, jätevesien puhdistus on keskitetty entistä isompiin yksiköihin, jolloin käsittely on vähemmän alttiina häiriöille ja puhdistustulos siten parempi. Samalla puhdistettujen jätevesien purkupaikkakin on valittu paremmin, ja pieniin vesistöihin sitä ei enää tehdä. Kehitys on ollut hyvää ja se näkyy vesistöissä ainakin meillä Pirkanmaalla.

Vaikka jätevedenpuhdistamoita on kehitetty pitkälle, myös kotitalouksilla on oma vastuunsa viemärin oikeaoppisessa käytössä. Sillantie painottaa, että esimerkiksi vanhentuneet lääkkeet tulisi viedä apteekkiin eikä suinkaan vetää alas vessan viemäristä. Jätevedenpuhdistamot on nimittäin tarkoitettu vain jätevesien sisältämien ravinteiden ja orgaanisen aineen poistamiseen jätevesistä, eikä ylimääräisten kemikaalien käsittelyyn.

Jätevesiasetuksen uudistus muutti vaatimuksia

Jos yksittäinen kiinteistönomistaja kantaa huolta vesistön kunnosta, paras vaikutuskeino haja-asutusalueilla on hoitaa kiinteistön jätevesien käsittely kuntoon. Tätä tosin edellyttää jo lakikin.

Uusi haja-asutusalueiden jätevesilainsäädäntö astui voimaan vuonna 2017 aikamoisten mutkien ja kiemuroiden päätteeksi. Matkan varrella sen sisältö muuttui pariinkin otteeseen: 

– Sitä vähän lievennettiin. Suurin huomio on nyt pohjavesialueilla ja vesistöjen ääressä olevissa kiinteistöissä, kertoo Sillantie.

Tiivistettynä uudistettu lainsäädäntö edellyttää, että jos kiinteistö sijaitsee enintään sadan metrin päässä vesistöstä tai merestä tai se sijaitsee pohjavesialueella, on jätevesijärjestelmä kunnostettava nykyvaatimusten mukaiseksi. Sillantie toteaa tämän olevan hyvin perusteltua vesiensuojelun kannalta. 

Uudistus pyrkii vähentämään asumisesta aiheutuvaa ympäristökuormitusta, mutta sen käytännön soveltaminen aiheuttaa yhä päänvaivaa. Jätevesien käsittely pitää hoitaa näillä alueilla kuitenkin asianmukaiselle tasolle viimeistään vuoden 2019 lokakuun loppuun mennessä, joten monilla mökin- tai pientalonomistajilla on nyt korkea aika ryhtyä toimeen.

Jätevesijärjestelmää ei tarvitse uusia, jos kiinteistönomistaja on syntynyt ennen 9. maaliskuuta 1943. Sillantie kertoo, että ikävapautuksen taustalla lienee ollut pohdinta siitä, millaista kiinteistön käyttö tulisi olemaan tulevina vuosina, onhan uusi jätevesijärjestelmä taloudellisesti suuri investointi.

Kantoveden varassa pääsee vähällä

Niin sanotusti perinteisessä kesämökissä pesu- ja talousvedet kannetaan sisään käsipelillä, eikä mökin varusteluun kuulu vesi-WC:tä tai pesukoneita. Niissä jätevesiä voidaan hallita vielä hyvinkin kevyillä ratkaisuilla, ilman suuria investointeja.

– Kantovesikiinteistössä pääsee helpolla jäteveden suhteen. Saunavesiä tulee niin vähän, joten ne voi imeyttää maahan sellaisenaan, toteaa Lauri Sillantie. 

Koska jätevesien määrä on pieni ja käytetyt puhdistusaineet ovat mietoja, vesistövaikutus jää vähäiseksi eikä lainsäädäntökään edellytä tuolloin mittavia menetelmiä jätevesien käsittelemiseksi. Tiskausvedetkin voi imeyttää esimerkiksi kukkapenkkiin. 

Mökin varustelutason kasvaessa vedenkäyttö kuitenkin kasvaa, jolloin käsiteltäviä jätevesiäkin tulee enemmän. Sillantie huomauttaa, että varustelutason noustessa esimerkiksi kun mökkiin tulee suihku ja pesukoneita, veden määrä kasvaa ja käytetyt puhdistusaineet ovat voimakkaampia. Silloin jätevesijärjestelmänkin pitää olla tehokkaampi.

Huomioi jätevesijärjestelmän huolto

Mökin varustelutaso ja käyttöaste ohjaavatkin osaltaan sitä, millainen jätevesijärjestelmä olisi toimiva.

– Kyllä siinä vähän pitää selvitellä ensin, onko se vanha järjestelmä riittävä. Jos mökki on suhteellisen tuore, voi olla, että jätevesijärjestelmä on kunnossa ja vaatii vain perushuoltoa. 

Uuden järjestelmän toteuttamiseksi on useita eri tapoja. Kun tarve on tiedostettu, avuksi tarvitaan usein pätevä suunnittelija, joka voi suunnitella tarpeisiin sopivan järjestelmän ja sille parhaan sijainnin tontilla. Olennaista on myös huomioida, millaista huoltoa järjestelmän käyttäminen vaatii, ja pystyykö kiinteistönomistaja sitoutumaan siihen.  

– Mikään järjestelmä ei toimi, jos siitä ei huolehdita kunnolla, muistuttaa Sillantie.

Jätevesijärjestelmä tuottaa yhä päänvaivaa

Sillantie huomauttaa, että monet kiinteistönomistajat ovat kaivanneet edelleen lisää konkretiaa lainsäädännön vaatimuksiin. Moni pohtii, onko nykyinen jätevesijärjestelmä riittävä vai olisiko sitä tarvetta parantaa.

– Pientaloasujilta on tullut aika paljon kyselyitä, sillä määräaika järjestelmien uusimiseen tulee täyteen vuoden 2019 lokakuun loppuun mennessä. Asumi

Kyselyt koskevat usein sitä, millainen jätevesijärjestelmä olisi riittävä, sijaitseeko kiinteistö herkällä alueella, ja pitäisikö jätevesijärjestelmä ylipäätään uusia ja miten.

– Ihmiset ovat heränneet siihen, että jotain pitäisi tehdä. Moni on huomioinut, että on kyse omasta lähiympäristöstä, kaivoveden laadusta, ja jos ollaan rannalla, lähivesien laadusta.

Sillantie kertoo kuntien antavan ohjeistusta siitä, miten toimia, mutta ei välttämättä seikkaperäistä tietoa siitä, mikä järjestelmä voisi soveltua juuri yksittäiselle kiinteistölle. 

– On alueellisia neuvontahankkeita ja yhdistyksiä, jotka toimivat paikallisesti ja tarjoavat puolueetonta neuvontaa, hän vinkkaa.

Nyt on aika hoitaa jätevesiasiat kuntoon

Jos kiinteistö sijaitsee ranta- tai pohjavesialueilla, ja sen jätevesijärjestelmä ei täytä vaatimuksia, Sillantie suosittelee laittamaan selvitystyöt käyntiin hyvissä ajoin jo talvella.  

Kannattaa selvittää talven aikana se, mitä tekee ja kuka tekee. Uusi järjestelmä tarvitsee yleensä myös toimenpideluvan kunnasta ja kesällä tuntii kuntien rakennusvalvonnassa olevan kiirettä. Jos tulee paljon toimenpidelupahakemuksia, se voi ruuhkauttaa käsittelyn.

Sillantie kertoo soitelleensa viime kesänä läpi muutamia kuntia ja kysyneensä, miten pitkä niiden lupakäsittelyaika tuolloin oli. Monessa kunnassa käsittelyaika oli lähempänä kahta kuukautta. Uuden jätevesijärjestelmän suunnitteluun ja toteutukseen on siis hyvä varata aikaa. Jos järjestelmää varten joudutaan tekemään vielä kaivuutöitä, niitäkin varten voi olla vaikeaa löytää tekijää – onhan kesä silläkin alalla tavallisesti sesonkiaikaa.

Teksti: Mari Sillanpää
Kuvat: Pixabay

Kommentoi